Iki-ilta
Iki-ilta (engl. Evereven, Ever-eve) on Bilbo Reppulin ja Galadrielin laulamissa lauluissa esiintyvä runollinen nimi, joka tarkoittaa Valinoria tai jotakin sen seutua.
Bilbon laulussa Eärendil, kyntäjä merien toiseksi viimeinen säkeistö alkaa näin:
- Harjuilta Iki-illan hän / yli lähteiden hopean / valona nousi siivilleen / ohitse vuoren kopean.[1]
Bilbo kuvaa tässä Eärendilin lähtöä purjehtimaan taivaille Vingilotilla. "Kopea vuori" on Taniquetil.
Galadrielin laulussa Minä lehdistä lauloin, kultaisista, puut kultalehtiin puhkesivat Valtiatar kertoo, miten kultainen puu alkoi kukkia "rannoilla Ilmarinin":
Huomaa alkutekstin sanamuoto Beneath the stars of Ever-eve in Eldamar, sananmukaisesti suomennettuna "Iki-illan tähtien alla Eldamarissa", joka viittaa selvemmin paikkaan kuin suomennoksen "Iki-illassa", jonka voi käsittää myös tarkoittavan ikuisesti jatkuvaa iltaa.