Helokesit
Helokesit (engl. Fallohides) oli väkevien ja karvajalkojen lisäksi yksi hobittien kolmesta heimosta, joihin he olivat jakautuneet jo ennen kuin ylittivät Sumuvuoret ja muuttivat Eriadoriin kolmannen ajan 1000-luvulta lähtien.[1]
Helokesit oli heimoista pienin ja pohjoisin. Toisin kuin karvajalat, joilla oli paljon yhteistä kääpiöiden kanssa, ja väkevät, jotka tulivat parhaiten toimeen ihmisten kanssa, helokesit olivat läheisissä suhteissa haltioihin. Haltioiden tapaan he olivat myös lahjakkaampia "kielen ja laulujen alalla kuin käsitöissä".[2]
Helokesit olivat ruumiinrakenteeltaan pidempiä ja hoikempia kuin muut hobitit, heillä ei ollut partaa (toisin kuin väkevillä), heidän ihonsa ja tukkansa oli vaalea ja he "rakastivat puita ja metsämaita". He myös harrastivat mieluummin metsästystä kuin maanviljelyä.[3]
Helokesit ylittivät Sumuvuoret vuoden 1150 ka. tienoilla Rivendellin pohjoispuolelta samoihin aikoihin, kun väkevät tulivat Eriadoriin Punasarven solan kautta. Helokesit seurasivat Maitokymin juoksua etelään ja epäilemättä kohtasivat pian väkevät, jotka olivat asettuneet Nokkaan ja Mustainmaahan. Heimoista suurin, karvajalat, oli asunut Eriadorissa tuolloin jo noin sadan vuoden ajan.[1]
Vähälukuiset helokesit sekoittuivat Eriadorissa pian muihin hobittiheimoihin, mutta "koska he olivat rohkeampia ja seikkailunhaluisempia", muiden heimojen johtajat olivat usein helokesejä. 2000-luvun ka. lopulla ja 3000-luvun ka. alussa hobittiheimot olivat jo suurimmaksi osaksi täysin sekoittuneet keskenään, mutta vieläkin "saattoi huomattavimmissa suvuissa, kuten Tukeissa ja Bukinmaan herroissa havaita selviä helokesien piirteitä".[2]
Vielä myöhempinä aikoina helokesialkuperää olevissa suvuissa (Tukit, Bolgerit) oli tapana antaa lapsille "komealta kalskahtavia etunimiä", jotka muistuttavat Anduinin laakson, Markin ja Laakson ihmisten nimiä.[4] Myös sana "hobitti" (holbytla, 'kolonrakentaja') on helokesien (ja väkevien) keksintöä: he kutsuivat karvajalkoja tällä nimellä.[5]
Nimestä
Kääntäjille kirjoittamissaan ohjeissa Tolkien kertoo nimen Fallohide tuottaneen ongelmia. Hänen mielestään se olisi käännettävä, jos suinkin mahdollista, koska sen tarkoitus on vastata nimeä, jolla on westronissa tietty merkitys, joskin se on muotoiltu menneisyydessä ja sisältää siksi arkaaisia aineksia. Englanninkielinen käännös koostuu sanoista fallow ja hide ja tarkoitata "kalpeaihoista" (engl. paleskin). Nimi on arkaainen, koska englannin fallow 'kalpea, kellertävä' ei ole enää käytössä, paitsi kuusipeuran nimessä fallow deer. Sanaa hide puolestaan ei enää käytetä ihmisen ihosta. Tolkienin mukaan arkaaisuutta ei kuitenkaan tarvitse seurata.[6]
Käännöksestä
Suomennoksessa on tavoitettu englanninkielisen nimen sisältö ja tyyli: alkuosa helo- viittaa vaaleuteen ja kesi ihoon – kumpikaan nimen osa ei kuitenkaan ole arkikäytössä vaaleasta ihosta puhuttaessa.
Kersti Juva kertoo teoksessaan Tolkienin tulkkina, että ehdotus nimeksi on ilmeisesti peräisin hänen ystävältään Reima Saarenoksalta ja "[h]elo-sanan takana on varmaankin P. Mustapään runon Nausikaa helo-olka". Juva kertoo vielä oman osuutensa rajoittuneen "nimen hyväksymisen lisäksi siihen, että helokesi/esin taipuu toisin kuin suomen sana (orvas)kesi/keden.[7]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 15 / ***; TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1123 / ***.
- ↑ 2,0 2,1 TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 15 / ***.
- ↑ TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 15, 18 / ***.
- ↑ TSH, liite F II, "Käännöksestä", s. *** / *** / *** / *** / 1174 / ***. Tolkien on kääntänyt nämä nimet kelttiläistä tai goottilaista alkuperää oleviksi nimiksi säilyttääkseen "koomisen vastakohtaisuuden etu- ja sukunimien välillä".
- ↑ TSH, liite F I, "Kolmannen ajan kielet ja kansat", s. *** / *** / *** / *** / 1168 / ***.
- ↑ Nomenclature s.v. Fallohide (RC, s. 757).
- ↑ Kersti Juva, Tolkienin tulkkina, 2021, s. 172.
