Hautakumpujen miekat

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hautakumpujen miekat[1] (engl. sword[s] of the Barrow-downs) olivat tikareita, jotka Tom Bombadil valikoi haudanhaamujen aarteista pelastettuaan Frodo Reppulin kumppaneineen Hautakeroilla haudanhaamujen vallasta. Tikarit olivat pitkiä, teräviä ja lehdenmuotoisia, ne oli juovitettu punaisin ja kultaisin käärmekuvioin ja niihin kuuluivat mustat tupet, jotka "oli taottu jostakin tuntemattomasta kevyestä ja vahvasta metallista ja koristeltu monilla välkkyvillä kivillä". Vaikka veitset olivat jo tuolloin vanhoja, ne näyttivät ruosteettomilta ja teräviltä – joko tuppiensa tai hautakummun lumouksen vuoksi.[2]

Tom Bombadil kertoi hobiteille, että Westernessen ihmiset olivat takoneet nämä tikarit, jotka "käyvät hobittikansalle miekoista". "Westernessen ihmisillä" tarkoitetaan tässä Keski-Maassa asunutta pohjoisen dúnedainia eikä Númenorin saaren asukkaita, sillä Bombadilin mukaan nämä ihmiset "olivat Mustan ruhtinaan [Sauronin] vihollisia mutta Carn Dûmin paha kuningas sai heistä voiton Angmarin maassa".[3] Lisäksi Meriadocin miekan tuhoutumisen (ks. edempänä) yhteydessä kerrotaan näin:

"Niin hävisi Hautakumpujen miekka, joka oli Westernessen työtä. Mutta kuullessaan sen kohtalon olisi iloinnut se, joka hitaasti takoi sen kauan sitten Pohjois-Valtakunnassa aikana jolloin dúnedain olivat nuoria ja vaarallisin heidän vihollisistaan oli kauhun valtakunta Angmar ja sen noitakuningas."[4]

Hobitit ripustivat aluksi vierailta tuntuvat aseet nahkavyöhön takin alle aavistamatta, että he joutuisivat käyttämään niitä taisteluissa.[5]

Frodo iski miekallaan sormusaaveita jotka hyökkäsivät hänen kimppuunsa Viimapäällä,[6] mutta onnistui vain viiltämään mustaa viittaa.[7] Bruinenin kahlaamolla Frodo uhmasi häntä takaa-ajavia sormusaaveita ja kohotti miekkansa ilmaan, mutta Noitakuninkaan nostaessa kätensä "miekka katkesi ja putosi hänen vapisevasta kädestään".[8]

Peregrin Tuk ja Meriadoc Rankkibuk käyttivät miekkojaan taistelussa Uglúkin johtamia örkkejä vastaan ja Merri hakkasi miekallaan "poikki useita käsiä ja jalkoja" ennen kuin jäi vangiksi.[9] Aragorn löysi myöhemmin örkkien pois heittämät veitset ja niiden "mustat pienin punaisin jalokivin koristellut tupet" ja otti ne talteen. Hän myös tutki miekkoja ja totesi, että ne olivat "Westernessen työtä, ja että niihin oli luettu taikoja Mordorin tuhoksi".[10] Kun Aragorn kohtasi Meriadocin ja Peregrinin seuraavan kerran Rautapihassa, hän antoi heille heidän aseensa takaisin.[11]

Tultuaan Minas Tirithiin Peregrin Tuk tarjoutui käskynhaltija Denethorin palvelukseen ja ojensi miekkansa kahvan tälle. "Mistä tämä on kotoisin?" kysyi silloin Denethor ja jatkoi: "Se on nähnyt monia, monia vuosia". Peregrin sai kuitenkin miekkansa takaisin ja vannoi käskynhaltijalle uskollisuudenvalan pitäen kiinni Denethorin sylissä lepäävän miekan kahvasta.[12]

Meriadoc Rankkibuk puolestaan laski miekkansa Rohanin kuninkaan Théodenin helmaan ja vannoi tälle uskollisuudenvalan.[13] Myöhemmin hän käytti miekkaansa merkittävään tekoon Pelennorin kenttien taistelussa, kun hän iski sillä Noitakuningasta polvijänteeseen.[14] Koska miekka oli taottu Pohjois-Valtakunnassa, jonka vaarallisin vihollinen Noitakuningas oli, se oli ehkä ainoa mahdollinen ase, joka pystyi "pureutumaan epäkuolleeseen lihaan, katkaisemaan sitä taikaa joka sitoi näkymättömät jänteet tahtoon".[4] Miekka ei kuitenkaan kestänyt kauan tämän jälkeen, vaan Meriadocin katsellessa sen terä alkoi savuta ja "kului ja kului kunnes katosi".[15]

Viitteet

  1. Tämä nimi esiintyy yksikössä (engl. sword of the Barrow-downs) kerrottaessa Meriadoc Rankkibukin miekan tuhoutumisesta (ks. edempänä tekstissä). Nimi Barrow-downs esiintyy muualla suomennoksessa muodossa Hautakerot.
  2. TSH I/1.8., Sumua Hautakeroilla, s. *** / 145-146 / *** / *** / 157.
  3. TSH I/1.8., Sumua Hautakeroilla, s. *** / 146 / *** / *** / 157-158.
  4. 4,0 4,1 TSH III/5.6., Taistelu Pelennorin kentillä, s. *** / *** / *** / *** / 874.
  5. TSH I/1.8., Sumua Hautakeroilla, s. *** / 146 / *** / *** / 158.
  6. TSH I/1.11., Veitsi yössä, s. *** / *** / *** / *** / 208.
  7. TSH I/1.12., Pako kahlaamolle, s. *** / *** / *** / *** / 210.
  8. TSH I/1.12., Pako kahlaamolle, s. *** / *** / *** / *** / 226.
  9. TSH II/3.3., Uruk-hai, s. *** / *** / *** / *** / 461.
  10. TSH II/3.1., Boromirin lähtö, s. *** / *** / *** / *** / 431.
  11. TSH II/3.9., Hylkytavaraa, s. *** / *** / *** / *** / 583.
  12. TSH III/5.1., Minas Tirith, s. *** / *** / *** / *** / 782.
  13. TSH III/5.2., Harmaa komppania, s. *** / *** / *** / *** / 805.
  14. TSH III/5.6., Taistelu Pelennorin kentillä, s. *** / *** / *** / *** / 871.
  15. TSH III/5.6., Taistelu Pelennorin kentillä, s. *** / *** / *** / *** / 873.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia