Goldogrin
Kohteesta Kontuwiki
Goldogrin[1] oli noldoli-haltioiden (myöh. noldor) kieli Kadonneitten tarujen kirjassa, vuonna 1917 kirjoitetussa Gnomish Lexiconissa ja muissa Tolkienin varhaisissa kirjoituksissa.[lähde?] Tässä vaiheessa toinen päähaltiakieli oli nimeltään qenya. Tolkien käytti goldogrinista myös nimitystä "maahiskieli" (engl. Gnomish).[lähde?]
Kielen seuraavissa kehitysvaiheissa (suunnilleen 1920-luvulta 1950-luvun alkuun) Tolkien käytti siitä ensisijaisesti nimeä "noldor". Lopulta kielestä tuli Keski-Maan haltioiden kieli, ja se sai nimen sindar.[2]
Näytteitä
- Kadonneitten tarujen kirjaan liittyviä nimiä: Bridhon Miaugion 'Kissojen ruhtinas', Ermabwed 'Yksikätinen', Golfinweg (q. Finwë Nólemë), Ioringli (q. Eärendel), Silubrilthin 'Silmarilit', Telumaithar (q. Telimektar).[3] Mm. nimet Gondolin, Angband, Idril ja Glorfindel olivat jo lopullisessa muodossaan.
- i·vrog na cuid arog 'hevonen on nopea eläin'[4]
- talwi i'loss ar gwandra nan·Idril 'Idrilin kauniit valkeat jalat'[4]
Viitteet
- ↑ Nimen alkuperäistä muotoa Goldogrin käytetään sellaisenaan (pienellä alkukirjaimella) myös teoksen Tolkien: Maker of Middle-earth suomennoksessa (Carl F. Hostetter, "Haltiakielten keksiminen", teoksessa: Catherine McIlwaine, Tolkien: Mies joka loi Keski-Maan, s. 47).
- ↑ Aiheesta lisää: Sindar - jalo kieli, Ulkoinen historia.
- ↑ HoMe I, liite s.v. Eärendel, Nólemë, Silmarilli, Telimektar; HoMe II, liite s.v. Ermabwed, Tevildo, Tifil.
- ↑ 4,0 4,1 The Goldogrin Grammar - An Introduction (Thorsten Renk, Parma Tyelpelassiva; luettu 18.5.2019).
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
