Giles

Kohteesta Kontuwiki

Tämä artikkeli kertoo J. R. R. Tolkienin teoksen Maamies ja lohikäärme maailmasta

Giles ja Chrysophylax. Kuva © Richard Svensson.

Giles (koko nimeltään Ægidius Ahenobarbus Julius Agricola de Hammo[1]) oli punapartainen maamies, joka asui Hamin kylässä Britannian saaren keskivaiheilla.[1] Hänen puolisonsa nimi oli Agatha[2] ja hänellä oli koira nimeltään Garm[3] sekä ratsuna harmaa tamma.[4] Gilesin maatilalla työskenteli ainakin karjarenki (joka tosin sairasteli toisinaan).[5] Gilesillä oli myös lehmä nimeltään Galatea, kunnes muuan jättiläinen astui sen littanaksi.[6]

Elämä ja teot

Giles ja jättiläinen

Väkipyssyllään Giles onnistui karkottamaan jättiläisen tiehensä, minkä ansiosta hänen maineensa lähiseudulla alkoi kasvaa,[7] ja itse Keskivaltakunnan kuningas Augustus Bonifacius lähetti hänelle palkkioksi uroteosta miekan vöineen.[8] Gilesiä alettiin myös kutsua arvonimellä Maaseudun sankari.[9]

Giles ja lohikäärme

Kun jättiläinen palasi kotiseuduilleen, se sai liioittelevilla puheillaan lohikäärme Chrysophylaxin lähtemään Keskivaltakuntaan ryöstöretkelle.[10] Kun kuninkaan ritarit viivyttelivät lohikäärmejahtiin lähtöä, Hamin kyläläiset lähettivät Gilesin sitä taltuttamaan.[11] Kylän pastori oli saanut selville, että Gilesin miekka oli kuuluisa Pyrstönpurija,[12] jota Chrysophylax pelkäsi niin, että antautui Gilesin vangiksi.[13] Giles vei Chrysophylaxin Hamiin mutta päästi sen vapaaksi, kun lohikäärme oli luvannut palata myöhemmin ja tuoda mukanaan runsaan korvauksen aiheuttamistaan tuhoista (ja kuolemantapauksista).[14] Lohikäärme ei kuitenkaan palannut sovittuna päivänä eikä sen jälkeenkään, mikä ärsytti suunnattomasti kuningasta, joka oli myös tullut Hamiin odottamaan lohikäärmettä ja erityisesti sen lupaamia kalleuksia.[15] Niinpä Giles joutui lähtemään kuninkaan ritarien mukaan hakemaan petollista lohikäärmettä.[16] Chrysophylax surmasi tai ajoi pakoon ritarit, mutta Pyrstönpurijan avulla Giles taltutti lohikäärmeen uudestaan.[17] Tällä kerralla Giles ei päästänyt Chrysophylaxia menemään vaan meni sen kanssa lohikäärmeen kotiluolaan, josta tämä joutui ottamaan mukaansa suuren kuorman kultaa ja jalokiviä, jotka se kantoi Hamiin Gilesin vartioimana.[18] Kotimatkalla Gilesiä juhlittiin joka kylässä ja hänen maineensa levisi kaikkialle mutta kuninkaalle Giles ei lähettänyt mitään viestiä eikä mennyt lähellekään kuninkaan hovia.[19] Giles sai ihmisiltä myös uuden arvonimen Koko maan lemmikki.[20]

Välienselvittely kuninkaan kanssa

Kun kuningas tajusi, ettei Giles aio tuoda lohikäärmeen aarteesta hänelle killinkiäkään, hän lähti ritareineen Hamiin vangitakseen Gilesin ja ottaakseen kalleudet haltuunsa. Kävi kuitenkin niin, että Chrysophylax ajoi kuninkaan ja hänen miehensä pakosalle – tätä tapahtumaa kutsutaan Hamin sillan taisteluksi.[21] Taisteluun päättyi myös Keskivaltakkunnan hallintovalta Hamin seudulla. Chrysophylaxin turvin Gilesistä tuli alueen tosiasiallinen hallitsija, aluksi arvonimellä Kesyn käärmeen herra. Hän maksoi toistaiseksi kuninkaalle nimellistä veroa ("kuusi häränhäntää ja puolitoista korttelia olutta").[22]

Giles Pienen valtakunnan kuninkaana

Myöhemmin Giles kruunattiin kuninkaaksi nimellä Ægidius Draconarius eli Giles Lieronnitistäjä, ja hänen valtakuntansa sai nimen Pieni valtakunta.[23] Vanhoilla päivillään kuningas Gilesillä kerrotaan olleen "polviin asti ulottuva valkoinen parta ja suurta kunnioitusta herättävä hovi", ja häntä palveli ritarikunta nimeltään lieronvartijat.[23] Kuninkaana hän oli antelias ja hän säilytti järkensä päiviensä loppuun saakka. Hänen lainsäädännöstään tunnetaan epäsuotuisia ennustuksia vastaan säädetty ankara laki sekä jyvien jauhatuksen määrääminen kuninkaan yksinoikeudeksi.[23]

Nimestä

Giles

Giles on keskiajalla englantiin muokkautunut muoto ranskalaisesta pyhimyksennimestä Gide, joka puolestaan on peräisin latinankielisestä nimestä Aegidius.[24]

Aegidius

Aegidius on roomalainen nimi, joka tunnetaan ainakin myöhäisantiikista alkaen. 400-luvun puolivälissä Galliassa vaikutti tämänniminen sotilaskomentaja.[25] Nimen suosiota lisäsi samanniminen pyhimys (n. 650-710), joka tunnetaan myös englanninkielisellä nimellään Saint Giles.[26]

Ahenobarbus

Roomalainen nimi Ahenobarbus tarkoittaa "pronssipartaa" (eli "punapartaa"). Gilesillä tiedetään olleen punainen parta,[1] joten hän on saanut komealta kalskahtavan nimensä luultavasti tämän vuoksi, mutta nimi tunnetaan erityisesti myös keisari Neron alkuperäisen nimen (Lucius Domitius Ahenobarbus) osana: Ahenobarbus oli Neron isänpuoleisessa suvussa yleinen lisänimi.[27]

Julius Agricola

Vakkka nimi Agricola ("maanviljelijä") voikin liittyä suoraan Gilesin ammattiin, parina nimen Julius kanssa se viittaa roomalaisen historioitsijan Tacituksen appeen Gnaeus Julius Agricolaan (40-93 jKr.), joka tunnetaan erityisesti Tacituksen kirjoittamasta elämäkerrasta. Agricola vaikutti pitkään Britanniassa, ensin sotilastribuunina ja sittemmin provinssin käskynhaltijana.[28]

de Hammo

Nimen viimeisen osan merkitys on "Hamista" / "hamilainen" ja sen perusteella Hamin kylän latinankielinen nimi oli luultavasti Hammum (tai Hammus).

Viitteet

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia