Eron laulu
Eron laulu[1] (engl. Song of Parting) on laulu, jonka Beren laati Taur-nu-Fuinin liepeillä jätettyään Lúthienin ja lähdettyään yksin hakemaan Silmarilia Morgothin rautakruunusta.[2]
Painetussa Silmarillionissa on julkaistu osa tästä laulusta,[3] joka kuuluu laajempaan runoon The Lay of Leithian. Silmarillionissa julkaistut kaksitoista säettä ovat The Lay of Leithianin säkeet 3322-3333, mutta Eron laulu alkaa jo säkeestä 3306.[4]
Silmarillionissa kerrotaan, että Beren lauloi laulunsa "ääneen piittaamatta siitä kuka hänet kuulisi".[5] The Lay of Leithianissa kuvaillaan hieman laajemmin, miten Beren istui laulamassa kovaan ääneen, "vaikka örkki tai vaeltava susi tai mikä hyvänsä Taur-nu-Fuinin varjosta tuijottava paha olento kuulisi; hän ei piitannut lainkaan, sillä hän oli jättämässä päivän ja valon synkin sydämin, katkerana, hurjana ja kuolemaa hakien".[6]
Lúthien kuitenkin kuuli Berenin laulun ja vastasi siihen omalla laulullaan, sillä susikoira Huan oli tuonut hänet Berenin luokse.[7]
Viitteet
- ↑ Kirjoitusasu Silmarillionin vuoden 1979 laitoksessa: "Eron Laulu".
- ↑ Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 222 / 175.
- ↑ Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 222 / 175-176.
- ↑ HoMe III, s. 276-277.
- ↑ Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 222 / 176.
- ↑ The Lay of Leithian 3298-3305 (HoMe III, s. 276).
- ↑ Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 222 / 176, vrt. The Lay of Leithian 3342-3373 (HoMe III, s. 277-278).
