Englannin seitsemän kuningaskuntaa

Kohteesta Kontuwiki

Tämä artikkeli kertoo J. R. R. Tolkienin teoksen Maamies ja lohikäärme maailmasta

Englannin seitsemän kuningaskuntaa (engl. Seven Kingdoms of the English) mainitaan Maamiehen ja lohikäärmeen alkusanoissa määriteltäessä tarinan tapahtuma-aikaa: "kenties kuningas Coelin aikojen jälkeen, mutta ennen kuningas Arthuria tai Englannin seitsemää kuningaskuntaa".[1]

Legendaarinen kuningas Coel (King Cole) ajoitetaan yleensä vuosiin 350-420 jKr.[2] ja Arthur 400-luvun loppuun tai 500-luvun alkuun,[3] mikä tarkoittaa sitä, että tarina sijoittuu suunnilleen 400-luvun puoliväliin.

Englannin seitsemän kuningaskunnan (Wessex, Itä-Anglia, Mercia, Northumbria, Kent, Sussex ja Essex) aikakausi alkoi noin vuonna 500 (roomalaisten legioonien poistumisen jälkeen) ja päättyi noin vuonna 850, kun kuningaskunnat yhdistyivät Wessexin johdolla. [4] Aikakauden mainitseminen tukee määritelmää tarinan sijoittamiseksi 400-luvulle, mutta väkipyssyn kaltaiset, 400-luvun kannalta anakronistiset elementit osoittavat, ettei Tolkien pyrkinyt historialliseen tarkkuuteen Gilesin maailmaa hahmotellessaan.[5]

Viitteet

  1. Maamies ja lohikäärme, Alkusanat, s. 8 / 84 / 34.
  2. Coel Hen (Wikipedia [en]; luettu 27.5.2020). – Geoffrey Monmouthilaisen mukaan tosin 200-luvulle, ks. Maamies ja lohikäärme, Viitteet, s. / / 194-195.
  3. King Arthur (Wikipedia [en]; luettu 27.5.2020).
  4. Heptarchy (Wikipedia [en]; luettu 27.5.2020); Maamies ja lohikäärme, Viitteet, s. / / 195.
  5. Ks. artikkeli Väkipyssy.