Eldarin kalenteri

Kohteesta Kontuwiki

Eldarin "vuosi" (quenyan yén) vastaa 144 aurinkovuotta. Yhdessä yénissä oli 52596 päivää (), jotka laskettiin auringon laskusta laskuun. Yén saatettiin jakaa perinteisesti myös kuuden päivän mittaisiin viikkoihin (enquië), joita yhteen yéniin mahtuisi 8766 kappaletta jos ne seuraisivat toisiaan katkeamatta.

Keski-Maahan palanneet eldar tunsivat myös aurinkovuoden, jonka nimi oli coranar, kun se käsitettiin astronomisena yksikkönä, ja loa 'kasvu' kun ajateltiin kasvuston muutoksia eri vuodenaikoina – ja tämä oli haltioille ominainen tarkastelutapa.

Loa jakautui kuuteen jaksoon, joita voisi nimittää joko "pitkiksi kuukausiksi" tai "lyhyiksi vuodenajoiksi". Eri seuduilla asuneet haltiat käyttivät eri nimityksiä ja ilmeisesti jaksojen määräkin saattoi vaihdella, mutta me tunnemme lähinnä Imladrisin kalenterin, jossa oli kuusi jaksoa. Niiden nimet tiedetään sekä quenyan- että sindarinkielisinä:

quenya sindar käännös
1. tuilë ethuil 'kevät'
2. lairë laer 'kesä'
3. yávië iavas 'syksy'
4. quellë
= lasse-lanta
firith

= narbeleth
'marras' eli
'lehtien putoaminen' (q.)
'auringon haipuminen' (s.)
5. hrívë rhîw 'talvi'
6. coirë echuir 'koitto'

Jaksot olivat eri mittaisia: lairëssa ja hrívëssä oli 72 päivää, muissa 54 päivää. Näin saatujen 360 päivän lisäksi loaan kuului vielä viisi kuukausiin kuulumatonta päivää: yestarë, vuoden ensimmäinen päivä, mettarë, vuoden viimeinen päivä, sekä yáviën ja quellën välissä olevat kolme enderi, 'välipäivät'.

Joka kahdestoista vuosi oli "karkausvuosi", jolloin vuodessa oli kuusi enderi. Karkausvuosista huolimatta kalenteri oli pitkällä tähtäyksellä epätarkka, yén oli lähes vuorokauden liian pitkä. Tämän korjaamiseksi ainakin Rivendellissä jätettiin lisäämättä joka kolmannen yénin viimeiseen loaan ylimääräiset kolme enderi.

Tämä kolmella, kuudella ja kahdellatoista jaollinen ajanlasku on synnyttänyt teorian, jonka mukaan eldar olisivat aina käyttäneet duodesimaalista järjestelmää laskiessaan, mutta quenyan sanastossa ei ole erillisiä sanoja numeroille 11 ja 12, tämän suhteen ks. esim. leminkainen

Eldarin "kuukaudet" saatettiin myös jakaa kuusipäiväisiin viikkoihin, lairëssa ja hrívëssä oli 12 viikkoa, muissa 9 viikkoa. Viikonpäivät olivat:

quenya sindar käännös
1. Elenya Orgilion 'tähtien päivä'
2. Anarya Oranor 'auringon päivä'
3. Isilya Orithil 'kuun päivä'
4. Aldúya Orgaladhad 'kahden puun päivä'
5. Menelya Ormenel 'taivaan päivä'
6. Valanya
= Tárion
Orbelain
= Rodyn
'valarin päivä' eli
'valtiaiden päivä'

Näin eldarin aurinkovuodessa oli yhteesä 60 viikkoa ja 5 välipäivää, ja karkausvuosien aiheuttama kalenterin siirtymä korjattiin 12 vuoden välein lisäämällä kolme välipäivää. Vuoden alkupäivämäärästä ei liene varmaa tietoa. Yestarëna voidaan mahdollisesti pitää meidän maaliskuumme 18. päivää, mikäli eldar siirtyivät uudistettuun kuninkaanlaskuun neljännen ajan alussa. Imladrisin kalenterivuosi alkoi joidenkin tietojen mukaan vasta 6.huhtikuuta. Muitakin ajoituksia alkupäivälle on laskettu, esim. https://psarando.github.io/shire-reckoning/ sijoittaa tämän 22.3.

Haltiat kiinnittivät – etenkin pohjoisilla seuduilla – huomiota myös hämärän hetkiin, erityisesti tähtien syttymisen ja sammumisen kannalta. Noilla hetkillä oli useita nimityksiä, joista yleisimmät ovat quenyan tindómë ja undómë, auringon nousua edeltävä aika, aamuhämärä, ja iltahämärä. Sindarissa vastaavat nimet olivat minuial ja aduial – hämärän hetki yleensä oli sindariksi uial.

Ihmiset omaksuivat eldarin kalenterin omaan käyttöönsä ja tekivät siihen tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia. Näistä kalentereista tärkein oli númenorilainen kalenteri, johon pohjautuu myös Konnun kalenteri.

Esimerkki

http://kontu.wiki/Tiedosto:RivCal2019ByLaichalafPuo.ods (yestare 25.3, Gondorin neljännen ajan laskun mukaan)

Lähteet