Eilinel

Kohteesta Kontuwiki

Eilinel oli ensimmäisellä ajalla elänyt, ilmeisesti Bëorin kansaan kuulunut ihmisnainen. Hän oli Gorlim Onnettoman puoliso, joka katosi kotoaan Dagor Bragollachin (455 av.[1]) jälkeen, kun Morgothin joukot valloittivat Dorthonionin. Palatessaan sodasta Gorlim löysi kotinsa "autiona ja ryöstettynä, ja vaimo oli poissa; eikä hän tiennyt oliko hänet otettu vangiksi vai surmattu."[2]

Gorlim, joka rakasti suuresti vaimoaan, liittyi Barahirin lainsuojattomiin, mutta hän kävi epätietoisuuden riivaamana toisinaan katsomassa taloaan, josko Eilinel olisi palannut. Morgothin palvelijat pääsivät tästä selville ja virittivät Gorlimille ansan. Hän oli kerran näkevinään talonsa ikkunassa valon ja hiivittyään ikkunan luo hän näki "Eilinelin kasvot surusta ja nälästä kuluneina ja hän oli kuulevinaan vaimonsa valittavan että hän oli hyljännyt hänet."[3]

Mutta Dorthonionia hallinnut Sauron oli antanut surmata Eilinelin ja Gorlim näki vain "noituuden luoman aaveen." Tätä Gorlim ei kuitenkaan arvannut, ja hän paljasti Sauronille Barahirin joukon piilopaikan vastineeksi siitä että saisi "taas nähdä Eilinelin ja päästä vapaaksi hänen kanssaan."[3]

Sauron tosin piti lupauksensa. Hän surmasi Gorlimin sanottuaan: "sinä saat mennä Eilinelin luo ja pääset minua palvelemasta."[3]

Nimestä

Nimi Eilinel on edainin, luultavasti Bëorin kansan kieltä, ja sen merkitys on tuntematon. Toisaalta nimi esiintyy Gorlimin vaimon nimenä jo 1920-luvulla kirjoitetussa The Lay of Leithianissa[4] ja Silmarillionin 1930-luvulla kirjoitetussa versiossa.[5] Näissä teksteissä nimen on katsottava olevan noldoria, joka myöhemmin muuttui sindariksi. Tästä huolimatta myös noldorinkielisenä nimen merkitys on epäselvä. Nimen pääte -el on kuitenkin yleinen naisten nimien pääte.[6] Nimen alkuosa eilin tunnetaan ainoastaan hyvin varhaisesta kielimuodosta, noldorin edeltäjästä goldogrinista 1910-luvulta, jossa ailion tarkoittaa 'järveä, allasta'[7] ja sen monikkomuoto on eilin.[8]

Viitteet

  1. Vuosiluku, ks. esim. Silm. 18, Beleriandin häviö ja Fingolfinin tuho, s. 186-187 / 145.
  2. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 201-202 / 158.
  3. 3,0 3,1 3,2 Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 202 / 159.
  4. HoMe III, s. 162.
  5. HoMe V, s. 297.
  6. Vrt. J. R. R. Tolkien: "Eldarin Roots and Stems", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 168 nimestä Nimrodel.
  7. Gnomish Lexicon (Parma Eldalamberon 11, 1995, s. 17).
  8. Early Noldorin Fragments: The Gnomish Lexicon Slips (Parma Eldalamberon 13, 2001, s. 113). – Alkuperäistä tekstilähdettä ei ole nähty; lähteenä Paul Strack, Eldamo s.v ailion] (luettu 7.3.2021).