Eöl

Eöl Pimentohaltia. Kuva © Soni Alcorn-Hender (ks. myös bohemianweasel.com).

Eöl, jota kutsuttiin Pimentohaltiaksi, oli sindariin kuulunut haltia, Thingolin sukulainen. Hän otti puolisokseen Aredhelin Fingolfinin tyttären. He saivat pojan, jonka nimi oli Maeglin.

Elämä

Eöl muutti Doriathista asumaan Nan Elmothin metsään sen jälkeen, kun Melian oli asettanut Vyönsä Regionin metsän ympärille. Hän vihasi noldoria ja syytti heitä Morgothin paluusta. Mutta kääpiöiden kanssa hän oli paljon tekemisissä ja vieraili toisinaan näiden kapungeissa Nogrodissa ja Belegostissa. Siellä hän oppi taitavaksi takojaksi ja keksi uuden metallin, galvornin, joka oli erittäin kovaa mutta hyvin taipuisaa.

Maksuksi siitä, että sai asua Nan Elmothissa, Eöl teki Thingolille mustan miekan Anglachelin, josta myöhemmin tuli Túrin Turambarin miekka. Itsellään hän piti Anglachelin parin Anguirelin, jonka Maeglin myöhemmin varasti ja vei Gondoliniin.

Eöl oli varreltaan pitkä, mutta seppänä työskentely oli köyristänyt hänen selkänsä. Hänen kasvonsa olivat jalot mutta synkkäilmeiset ja hänen silmänsä olivat tarkat, sillä hän viihtyi pimennoissa tähtien alla.

Eöl ja Aredhel. Kuva: Tom Loback.

Kun Gondolinin kuninkaan Turgonin sisar Aredhel oli paennut Salatusta kaupungista, hän sattui ratsastamaan Nan Elmothin rajoilla palatessaan serkkunsa Celegormin mailta. Eöl lumosi Aredhelin niin, että tämä eksyi Nan Elmothiin ja tuli lopulta Eölin majan luo. Pimentohaltia otti Aredhelin puolisokseen ja määräsi hänet elämään metsässä ja karttamaan auringonvaloa.

Eöl ja Aredhel saivat pojan, Maeglinin, ja kun tämä oli varttunut, Eöl vei hänet mukanaan kääpiöiden luo ja opetti häntä etsimään malmeja ja metalleja.

Kun Maeglin ja Aredhel lopulta kyllästyivät Nan Elmothiin ja karkasivat sieltä, Eöl lähti ajamaan heitä takaa. Hän ei kuitenkaan tavoittanut heitä, vaan Curufinin ratsumiehet ottivat hänet kiinni. Curufin käski kovin sanoin Eölia lähtemään tiehensä. Eöl jatkoi kuitenkin takaa-ajoa ja seurasi vaimoaan ja poikaansa Gondolinin porteille saakka. Hänet otettiin kiinni ja vietiin Turgonin eteen, mutta hän kieltäytyi tunnustamasta kuninkaan käskyvaltaa ja vaati saada viedä ainakin Maeglinin mukanaan pois Gondolinista. Mutta Aredhel ja Maeglin halusivat jäädä Gondoliniin eikä Turgon halunnut päästää Eöliakaan pois.

Silloin Eöl heitti keihäänsä kohti Maeglinia, sillä hän halusi mieluummin kuolla kuin jäädä vangiksi Gondoliniin ja poikansa hän halusi viedä mukanaan kuolemaan. Maeglin kuitenkin pelastui, sillä Aredhel juoksi keihään eteen. Mutta Aredhel kuoli pian saamaansa haavaan, sillä keihään kärki oli myrkytetty.

Eöl viedään muureille. Kuva © Ted Nasmith.

Tämän jälkeen Turgon tuomitsi Eölin kuolemaan: hänet heitettiin alas Caragdûrin jyrkänteeltä. Ennen kuolemaansa Eöl kuitenkin kirosi Maeglinin sanoen: "Täällä olet pettyvä kaikissa toiveissasi, ja täällä olet kuoleva saman kuoleman kuin minä."

Nimi

Noin vuonna 1970 kirjoitetuissa Maeglinin tarinaa koskevissa muistiinpanoissa Tolkien kommentoi nimeä Eöl: "Tämäkin nimi on varhaisesta FG:stä [The Fall of Gondolin Kadonneitten tarujen kirjassa] – merkityksetön silloin ja nyt." Hän jatkoi, että nimen ei ollut tarkoituskaan merkitä mitään quenyassa tai sindarissa, sillä Eölin oli määrä kuulua silloisessa haltiakansojen jaottelussa pimentohaltioihin. Hän kirjoitti myös: "Nimen voi ehkä säilyttää. Ei ole aivan välttämätöntä, että nimillä on merkitys."

Lähteet

• Silm. 16, Maeglin, s. 163-171 / 125-132.

Aiheesta muualla

• Ted Nasmithin kuva "Eöl toivottaa Aredhelin tervetulleeksi"

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia