Dwalin

Kohteesta Kontuwiki
Dwalin. Kuva © Francesco Amadio.

Dwalin (2772 ka.91 na.[1]) oli kääpiö Durinin heimosta, Fundinin poika ja Balinin nuorempi veli.

Elämä

Thráinin viimeisellä matkalla

Ollessaan 69-vuotias, vuonna 2841 ka., Dwalin ja hänen veljensä Balin sekä eräät muut kääpiöt lähtivät Thráinin, Durinin perijän, mukaan tämän yrittäessä palata Ereboriin, kääpiöiden Smaugille menettämään valtakuntaan.[2] Mutta yritys kohtasi monia vaikeuksia, sillä Sauronin lähettiläät ahdistelivat seuruetta, ja lopulta Thráin katosi Anduinin takana leiristä ja hänen seuralaistensa oli palattava Ered Luinin itäpuolella sijaitseviin saleihinsa. Thorin Tammikilvestä tuli nyt Durinin perijä, sillä kuten myöhemmin saatiin tietää, Thráin oli viety Sauronin tyrmiin Dol Gulduriin, missä hän kuoli.

Teekutsut Repunpäässä

Dwalin otti veljensä kanssa osaa Thorinin johtamaan retkeen Ereborille vuonna 2941. Hän oli kääpiöistä se, joka ensimmäisenä koputti Bilbo Reppulin ovelle eräänä keväisenä keskiviikkoiltana ja lausui "Dwalin palveluksessanne". Hänellä oli sininen parta, joka oli työnnetty kultaisen vyön alle, kirkkaat silmät ja tummanvihreä huppulakki, jonka hän ripusti lähimpään naulaan.[3] Kohta pian Dwalinilla oli aihetta lausua "Heitä on siis alkanut tulla", sillä myös hänen veljensä Balin saapui Bilbon luo. Eipä aikaakaan, niin veljekset juttelivat Bilbon pöydässä syöden kakkua ja juoden teetä ja olutta.[4]

Dwalin ei keskittynyt pelkästään Bilbon kakkuvaraston tuhoamiseen, sillä kaikkien kolmentoista kääpiön saavuttua ja liityttyä kemuihin hän myös auttoi Bilboa kattamaan pari pientä pöytää saliin.[5]

Kun oli syöty ja juotu tarpeeksi, kääpiöt ryhtyivät musisoimaan. Dwalinin ja Balinin soittopelit olivat jääneet ulos. Kun soittimia alettiin ottaa esiin veljekset totesivat "Meidän pelimme taisivat jäädä kuistille", ja hakivat kääpiönkokoiset violansa - sekä samalla Thorinin harpun.[6]

Matkaan

Kun Bilbo seuraavana aamuna kipitti Vihreän Lohikäärmeen majataloon ja valitteli unohtaneensa hattunsa, nenäliinansa ja rahakukkaronsa sekä totesi saaneensa kääpiöiden viestin "varsin myöhään, kello 10.45, tarkalleen ottaen", Dwalin vastasi hänelle: "Tarkkuus ei ole tarpeen. Äläkä hätäile! Saat luvan tulla toimeen ilman nenäliinoja ja yhtä ja toista muutakin ennen kuin matka päättyy. Mitä hattuun tulee, minulla on matkatavaroiden joukossa ylimääräinen viitta ja huppulakki."[7]

Niin kääpiöt, Gandalf ja Bilbo läksivät matkaan, Bilbo yllään Dwalinilta lainattu hieman haalistunut tummanvihreä huppulakki ja tummanvihreä viitta.[8]

Peikot

Kolme ilkeää vuorenpeikkoa, Tom, Bertti ja Viljami, vangitsivat kaikki kääpiöt säkkeihin Eriadorin metsäseuduilla. Balin oli ensimmäinen kiinni saatu kääpiö, Dwalin toinen. Hänet paiskattiin haiseva säkki pään yli läjäytettynä Balinin viereen.[9] Kaikeksi onneksi Gandalf pelasti heidät peikkojen kynsistä.

Kuusessa ollaan

Seikkailu jatkui Elrondin talon kautta Sumuvuorille, missä kääpiöt joutuivat hiisien vangiksi. Jälleen tuli Gandalf avuksi ja kääpiöt pelastuivat vuorten uumenista, mutta vain joutuakseen susia pakoon puiden oksille eräällä metsäaukiolla. Dwalinin kerrotaan ponnistelleen Balinin kanssa hoikkaan korkeaan kuuseen, jonka ylimpien oksien keskeltä he koettivat löytää istumapaikan.[10] Tällä kertaa kiperästä tilanteesta pelastuksen tarjosivat kotkat, jotka nostivat Dwalininkin kynsiinsä ja veivät pesiinsä vuorien huipuille.

Beornin luona

Kotkien jälkeen seurue pääsi Beornin vieraaksi. Kääpiöt saapuivat Beornia jututtavan Gandalfin luo pareittain. Balin ja Dwalin olivat jälleen yhdessä: he olivat kääpiöt n:o 5 ja 6, jotka Gandalfin ohjeiden mukaan tulivat Beornin eteen ja "kumarsivat niin syvään, että parrat viistivät kivilaattoja."[11] Veljekset käyttäytyivät Beornin mielestä niin hassusti – he "nyökkäilivät ja taivuttivat selkäänsä ja heiluttivat huppulakkeja polvien edessä (kohteliaaseen kääpiötyyliin)"[11] – että tämä yrmeä mies purskahti nauramaan ja kysyi kääpiöiden nimiä. Kun nämä vastasivat "Balin ja Dwalin" Beorn käski heitä istumaan ja lopettamaan huitelun. Kääpiöt istahtivatkin lattialle "jokseenkin pöllämystyneen näköisinä."[11]

Lumotun joen ylitys

Seuraavaksi kääpiöt ja Bilbo joutuivat – ilman Gandalfia – Synkmetsän vaaroille alttiiksi. Metsässä he kohtasivat lumotun joen, joka oli ylitettävä kuivin jaloin, jotta ei jouduttaisi alttiiksi lumoukselle. Bilbon ansiosta he saivat vedettyä vastarannalta luokseen veneen, jolla seurue siirtyi joen yli pienissä ryhmissä. Viimeisinä tulivat Dwalin ja Bombur, joka kuitenkin putosi veneestä jokeen sen jälkeen kun Dwalin oli köysikäärö kädessään kömpinyt siitä rannalle. Bomburin kaatoi jokeen peura, joka ryntäsi paikalle pitkin polkua.[12]

Hämähäkkejä ja haltioita

Vaarat eivät siihen loppuneet. Ruoan ja juoman loputtua seurue koetti tavoittaa metsässä kemujaan pitäviä haltioita, mutta nämä pakenivat heitä ja jättivät kääpiöt (ja Bilbon) törmäilemään pimeään. Turhaan huusi Bilbo Dwalininkin nimeä[13] - pimeys oli sakea ja sen eksyttäminä kääpiöt viimein joutuivat hämähäkkien vangiksi. Jälleen sai Bilbo pelastaa heidät. Hänen johdollaan joukko taisteli tiensä ulos hämähäkkien asuinseudulta, mutta kun he lepäsivät karmeiden kokemustensa jälkeen, Dwalin huomasi ensimmäisenä, että yksi puuttui joukosta. Hän avasi toisen silmänsä, katsoi muita ja sanoi: "Missä Thorin on?"[14]

Metsähaltiat olivat vanginneet Thorinin ja pian oli koko kääpiöjoukko lukittuna heidän tyrmiinsä. Kuten arvata saattaa, Bilbo keplotteli heidät ulos: näkymättömäksi tekevän sormuksensa avulla hän hankki käsiinsä sellien avaimet ja salakuljetti kääpiöt ulos haltiakuninkaan saleista pitkin metsäjokea tynnyreihin pakattuna. Tynnyreitä uitettiin kohti Järvikaupunkia, joka oli seurueen seuraava etappi. Mutta matka vesilastissa olevissa ja toisiaan vasten kolhiintuvissa tynnyreissä oli raskas – erityisen raskas Dwalinille ja Balinille, jotka "olivat joukosta surkeimmat eikä heiltä kannattanut pyytää mitään apua" siinä vaiheessa kun kääpiöitä kaivettiin ulos tynnyreistä.[15]

Katkeria sanoja takaovella

Järvikaupungista seurue suuntasi Yksinäiselle Vuorelle ja asettui lopulta Thrórin kartassa paljastetun salaoven eteen pohtimaan, miten päästä sisälle vuoreen. Dwalin ei tainnut olla kovin korkealla mielellä, sillä eräänä päivänä Thorinin todettua, että seuraavana päivänä alkaisi syksyn viimeinen viikko ja Bifurin jatkettua "Ja syksyn jälkeen tulee talvi", puhkesi Dwalin puhumaan ja ojensi syyttävän sormensa Bilboa kohti. Hän jatkoi Bifurin tokaisua ja sanoi: "Ja uusi vuosi, ja partamme kasvavat kunnes ne roikkuvat kallionkylkeä alas laaksoon saakka ennen kuin täällä saadaan mitään aikaan. Mitä tekee voro hyväksemme? Hänellä on näkymättömäksi tekevä sormus ja hän on tietojemme mukaan taitava veikko, ja minä alan olla sitä mieltä että hän voisi mennä Pääportista sisään ja vakoilla vähän!"[16]

Pitkää ikää!

Tämän (pisimmän muistiin merkityn) puheensa jälkeen emme enää saa kuulla yksityiskohtaisia tietoja Dwalinista, mutta hän toki otti osaa Viiden armeijan taisteluun ja jäi sen jälkeen Ereboriin asumaan. Frodo Reppuli sai kuulla Glóinilta vuonna 3019 ka. Rivendelliin saavuttuaan, että seitsemän Viiden armeijan taistelusta eloon jäänyttä kääpiötä asui yhä Dáinin hallitsemassa Vuorenalaisessa kuningaskunnassa.[17] Yksi näistä oli Dwalin, joka sittemmin saavutti epätavallisen pitkän iän – kääpiöksikin. Hän eli peräti 340-vuotiaaksi, kun kääpiöt tavallisesti elivät noin 250 vuotta.[18]

Hahmon luonnehdintaa

Dwalin ei erotu Ereborin-retken kolmentoista kääpiön joukosta kovin persoonalliseksi hahmoksi. Hänen harvat repliikkinsä Hobitissa eivät anna mitään yhtenäistä kuvaa: vaatteiden lainaamisen Bilbolle ja nurinan salaoven ääressä voisi sijoittaa kenen tahansa kääpiön suuhun. Dwalinin esiintymisissä johdonmukaisin piirre on se, että hänet mainitaan usein toimimassa veljensä Balinin kanssa. Hänen yksilöllisin piirteensä on sukutaulusta esiin tuleva pitkäikäisyys – ainakin Durin Kuolematon eli todennäköisesti kauemmin kuin hän, mutta koska Durinin elinvuosia ei tunneta, Dwalin on pitkäikäisin tuntemamme kääpiö.

Nimestä

Kuten Balinia lukuun ottamatta kaikki Hobitin kääpiöiden nimet sekä nimi Gandalf, Dwalin on peräisin muinaispohjoismaiseen Edda-kokoelmaan ("vanhempaan" eli "runo-Eddaan") kuuluvan islantilaisen Völuspá-runon "kääpiöiden luettelosta" (Dvergatal), jossa nimi esiintyy (r. 11,4) muodossa Dvalinn.[19]

Elokuvat

Dwalin Graham McTavishin esittämänä. Kuva: James Fisher (TheOneRing.net)

Hobitti-elokuvissa Dwalinia esitti Graham McTavish. Elokuvien Balin ja Dwalin ovat kääpiöruhtinaita ja Thorinin uskollisimpia ystäviä. Dwalinia kuvataan väkeväksi soturiksi, joka suhtautuu epäluuloisesti muihin kansoihin, varsinkin haltioihin. Toisin kuin Balin, hän luottaa varauksetta Thorinin johtajuuteen Ereborin-retkellä.[20] Dwalin kantaa kahta sotakirvestä, joille hän on antanut nimet Tarrain ja Pidin.

Viitteet

  1. TSH, liite A III, "Durinin heimo", s. *** / 933 / 450 / *** / 1118 / 919; sukutaulussa Dwalinin kuolinvuosi on annettu kolmannen ajan vuotena 3112; ks. myös Durinin heimon sukupuu.
  2. TSH, liite A III, "Durinin heimo", s. *** / 930 / 445 / *** / 1113 / 917. Ks. myös HoMe XII, s. 280.
  3. Hobitti I, Odottamaton juhla, s. *** / *** / 13 / 13 / 13.
  4. Hobitti I, Odottamaton juhla, s. *** / *** / 14-15 / 14-15 / 14-15.
  5. Hobitti I, Odottamaton juhla, s. *** / *** / 18 / 18 / 18.
  6. Hobitti I, Odottamaton juhla, s. *** / *** / 20 / 20 / 20.
  7. Hobitti II, Lammaspaistia, s. *** / *** / 39-40 / 38-39 / 39-40.
  8. Hobitti II, Lammaspaistia, s. *** / *** / 40 / 39 / 40.
  9. Hobitti II, Lammaspaistia, s. *** / *** / 48 / 47 / 48.
  10. Hobitti VI, Ojasta allikkoon, s. *** / *** / 115 / 112 / 115.
  11. 11,0 11,1 11,2 Hobitti VII, Kummallinen koti, s. *** / *** / 138 / 136 / 138.
  12. Hobitti VIII, Hämähäkkejä, s. *** / *** / 162-163 / 160-161 / 162-163.
  13. Hobitti VIII, Hämähäkkejä, s. *** / *** / 173 / 171 / 173.
  14. Hobitti VIII, Hämähäkkejä, s. *** / *** / 185 / 183 / 185.
  15. Hobitti X, Lämmin vastaanotto, s. *** / *** / 211 / 211 / 211.
  16. Hobitti XI, Kuistilla, s. *** / *** / 229 / 228 / 229.
  17. TSH I/2.1., Kohtaamisia, s. *** / 205 / 305 / *** / 241 / 195-196.
  18. Ks. myös HoMe XII, s. 284-285, 288 [viite 17].
  19. Völuspá (Sæmundar Edda etter Sophus Bugge si utgåve frå 1867, r. 15.5; luettu 2.4.2021). Ks. myös Eddan jumalrunot, suom. Aale Tynni. - Porvoo - Helsinki - Juva : WSOY, 1981.
  20. First Look At Balin And Dwalin. TheOneRing.net, 15.7.2011.