Doriathin sanasto

Kohteesta Kontuwiki

Doriathin sanasto on peräisin Helge K. Fauskangerin artikkelista Doriathrin - the mothertongue of Lúthien, jonka hän on julkaissut Ardalambion-sivustollaan. Artikkelin alkuosan suomennos on julkaistu Kontuwikissä nimellä Doriathin kieli.

(Varsinaisen sanaston siirtäminen Kontuwikiin on vielä kesken.)

Doriathin sanasto (ja etymologisia huomautuksia)

Huom: Alla ei käytetä asteriskia Tolkienin itsensä "rekonstruoimien" alkueldarilaisten muotojen edessä.

  • -a Genetiivin pääte, esiintyy rakenteessa Dagnir Glaurunga "Glaurungin turma". Varhainen yhteiseldarilainen genetiivin pääte oli -hô > ; se johdettiin "muinaisesta adverbiaalisesta elementistä" HO, jonka merkitys oli "pois(päin), -sta, jnkn keskuudesta" (HoMe XI, s. 368). Vastaava merkintä huomattavasti varhaisemmassa Etymologies-tekstissä (Etymologiat) vaikuttaa olleen samanmerkityksinen 3O () (HoMe V). Voisiko alkukantainen tuottaa doriathissa muodon -a? Muutama sellaiseen kehityskulkuun viittaava ilkorinin sana tunnetaan, ja Tolkienin Etymologioiden kirjoittamisen aikaan kuvittelemassa asiainkehyksessä ilkorin ja doriath olivat läheisiä sukulaiskieliä (molemmissa esiintyy genetiivin pääte -a). Monikon genetiivin päätteessä -ion "genetiivinen" elementti (< 3O tai HO) ilmenee muodossa o; ks. listan kohtaa -ion.
  • argad "aidan ulkopuoli", ulkopuolinen alue t. seutu (HoMe V, s. 358, juuri GAT(H); myös s. 349, AR-2). Doriathissa "aita" viittaa tietenkin Melianin vyöhön. Etuliite ar- tarkoittaa "jnkn ulkopuolella" ja tulee juuresta AR-2 jolla ei ole määritelmää Etymologioissa, mutta Silmarillionin sanaelementtihakemistossa annetaan ar- "vieressä, ulkopuolella". Jälkimmäinen elementti on gad "aita", ks. tätä.
  • argador Selvästikin doriathinkielinen nimi maille Doriathin ulkopuolella (GAT(H), vrt. ELED). Yhdyssana, osina argad sekä dor (ks. tätä), ergo käännöstulkinta *"aidan-ulkopuoli-maa", *"ulkopuolinen maa".
  • cwindor "(tarinain)kertoja" (HoMe V, s. 366, juuri KWET). Tämä on kyseenalainen sana Tolkienin myöhemmän ajatuskuvion valossa; siinä haltiakielten haarassa johon doriath kuuluu, alkuäänteestä KW tuli P hyvin varhaisessa kielihistorian vaiheessa (HoMe XI, s. 375; vrt. s. 407, alaviite 5). Luettava *pindor? Joka tapauksessa Tolkien totesi että cwindor juontuu muodosta kwentro "(tarinain)kertoja", ts. kannan KWET- "sanoa" nasaalisisäliitteellisestä muunnoksesta johon on liitetty maskuliininen/nomen agentiksen pääte -ro (vrt. Dior < ndeuro). O-vokaali sanassa cwindor kehittyi luultavasti hajottamaan sananloppuisen konsonanttiyhtymän, koska kantaeldarilainen esimuoto olisi ollut *kwentr lyhyen loppu-o:n (samoin kuin a:n ja e:n) katoamisen jälkeen. Yksistään tämä sana kielen pienessä korpuksessa tarjoaa todisteen äännemuutoksesta nt > nd. Kummallista kyllä, äänteestä e tulee tämän tapauksen kohdalla i. Vaikuttaa siltä että tämä muutos tapahtuu nasaalialkuisten konsonanttiyhtymien edessä; vrt. nîw "nenä" < NEÑ-WI (luultavasti välimuodon *niñw- kautta, ennen kuin ñ katosi ja i piteni î:ksi kompensaationa).
  • dagnir *"surmaaja" (Silm, luvun 21 loppupuoli). Joidenkin mukaan tämä on tavallisen sindarin muoto eikä sitä tule yhdistää Etymologioiden doriathiin. Yhdysosat ovat selvästi yhdistettävissä takaisin kantoihin NDAK "lyödä kuoliaaksi" (HoMe V, s. 375) sekä DER, vahv. NDER, "mies" (HoMe V, s. 375). Kuten sindarissa, vokaalinjälkeiset soinnittomat klusiilit muuttuivat soinnillisiksi, ergo k > g vartalossa NDAK > dag-. Juuren NDER olisi saattanut odottaa tuottavan *dir, *ndir vartalon nir sijaan; kenties alkuperäisestä äänteestä nd tulee n yhdyssanan keskellä konsonantin jäljessä (ja varhaisäänteistä mb, ng syntyy yhtäläisesti m, n?).
  • dair "puiden varjo". Johdettu juuresta DAY "varjo" (HoMe V, s. 354); sanan alkukantainen muoto olisi todennäköisesti *dairê (vrt. quenyan adjektiivi laira "shady", ilmeisesti esimuodosta *dairâ).
  • Dairon (erisnimi, = sindarin Daeron). (HoMe V, s. 354, juuri DAY). Ensimmäinen elementti tulisi ilmeisesti rinnastaa yo. listankohdan dair kanssa; nimi Dairon on joka tapauksessa johdettu samasta kannasta. Silmarillionin elementtihakemiston kohta dae määrittelee pääsanansa tarkoittavan "varjoa" ja huomauttaa sen "ehkä" löytyvän sindarinkielisestä nimestä Daeron. Maskuliininen pääte -on tavataan useissa eldarilaisissa kielissä; Dairon saattaa vastata varhaisvaiheen muotoa *Dairondo.
  • Denithor "Denethor", miehen erisnimi joka on peräisin (HoMe V, s. 188) yhdyssanasta ndani-thârô "Danin pelastaja" (ts. nandorin, viherhaltioiden). Jälkimmäistä yhdysosaa thârô "pelastaja" ei voi helposti yhdistää mihinkään Etymologioissa lueteltuun elementtiin; THAR "poikki, toiselle puolen" (HoMe V, s. 392) ei näytä pystyvän tarjoamaan merkitystä "pelastaja", ellei sitten thârô ole kirjaimellisesti 'se joka vie jotakin tai jonkun vaaran ulottumattomiin'. Thârô näyttää yleiseltä varhaisvaiheen agentaalijohdokselta. Oli miten oli, monta vuotta myöhemmin Tolkien tarjosi varsin toisenlaisen etymologian nimelle Denethor; HoMe XI, s. 412 (jossa ei ole mainintaa doriathrinkielisistä muodoista) sen todetaan tarkoittavan "laihansolakkaa", kannoista dene- "ohut ja vahva, taipuisa, notkea", ja thara- "pitkä ja hoikka". (Näitä elementtejä ei voida yhdistää mihinkään muuhun julkaistussa korpuksessa.)
  • Dior "Seuraaja" (mask. nimi). Varhaisvaiheen muodoksi annetaan ndeuro, ts. kanta NDEW "seurata, tulla jnk jäljessä" + maskuliininen agentaalipääte -ro (useammin -rô). Siirtymä eu > io esiintyy vain tässä sanassa. Olemassa saattaa olla myös (murteellinen?) muoto *Ndior missä alkuperäinen sananalkuinen (nasalisoitu) klusiili nd on säilynyt; vrt. nimen Dolmed oheismuoto Ndolmed (ensimmäinen yhdysosa on johdettu kannasta NDOL).
  • Dolmed "märkä pää" (vuoren nimi; myös Ndolmed). (HoMe V, s. 376, juuri NDOL; s. 373, juuri MIZD). Huomaa että elementtien järjestys yhdyssanassa on itse asiassa "pää-märkä". Dol, ndol "pää" saattaa tulla muodosta *ndôlâ (> q. nóla) tai – todennäköisemmin – muodosta *ndolô (> muinaissindarin ndolo). Mitä elementtiin -med "märkä" tulee, ks. méd.
  • dôn "selkä" (substantiivi). Johdettu kannasta NDAN = engl. back (ilmeisesti ennemmin prepositiota kuin substantiivia tarkoittaen). Sanan varhaisvaiheen muodoksi voidaan olettaa *ndân-, johon kuului jokin poispudonnut loppuvokaali. Toinen esimerkki pitkän â:n muuttumisesta ô:ksi löytyy sanasta drôg "susi" < d'râk.
  • dor "maa [engl. land]", eristetty nimistä Argador, Eglador, Lómendor (ks. näitä). Etymologies-tekstissä "maata" merkitsevät eldarilaiset sanat on johdettu kannasta NDOR "asua, viipyä, pysyä" (HoMe V, s. 376). Doriathin sanoja ei ole sen kohdalla listattu, mutta muodolla dor olisi sama alkuperä kuin samannäköisellä sindarin sanalla: prim. ndorê. Huomaa kuitenkin että monia vuosia myöhemmin Tolkien johti "maata" merkitsevät eldarilaiset sanat kannasta DORO "kuivunut, kova, taipumaton" (HoMe XI, s. 413). Tämä myöhempi lähde kuitenkin vahvistaa kantahaltiakielen muodon olleen ndorê, jota pidetään nykyisin alkurikasteen d > nd kautta muodostettuna. Tämän sanan määritelmä on "kova, kuiva maa vastakohtana vedelle tai suolle", ja se kehittyi myöhemmin tarkoittamaan "maata (meren vastakohtana) yleensä", ja lopulta myös "maata" tiettynä alueena "jolla oli enemmän tai vähemmän määrätyt rajat". (Egladorin rajat, nk. Doriath, olivat tietenkin erittäin hyvin määritellyt, kiitos Melianin vyön.)
  • dorn "tammi". Johdettu kannasta DORÓN, selitteeltään yksinkertaisesti "tammi"; quenyan norno ja sindarin doron viittaavat yhdessä varhaisvaiheen muotoon *dorónô. Toinen esimerkki samanrakenteisen kantasanan toisen ja kolmannen vokaalin poisputoamisesta doriath-vaiheeseen mennessä löytyy hakusanasta gold (< ngolodô); vrt. myös gald < galadâ.
  • drôg "susi". HoMe V, s. 354, johdettu juuresta DARÁK, joka on itsessään selitteetön; varhaisvaiheen muodoksi annetaan d'râk. Yleinen tietämyksemme kantakielisten sanojen rakenteesta, samoin kuin quenyan ráca pro **rát, viittaa ennemminkin varhaisvaiheen muotoon *d'râkâ. Mutta loppuvokaali, mikäli sitä ikinä oli, putosi pois doriath-vaiheeseen tultaessa, ja â labialisoitui ja tuotti ô:n (vrt. dôn ylempänä).
  • dunn "musta". HoMe V, s. 355, johdettu juuresta DUN "synkkä (väriltä)"; varhaisvaiheinen muoto olisi *dunnâ adjektiivipäätteellä -nâ (tai mahdollisesti yksinkertaisempi pääte yhdistettynä sisävahventeeseen n > nn). Etymologiesissa doriathrin sana dunn mainitaan myös hakujuuren ÑGOROTH kohdalla (HoMe V, s. 377). Adjektiivi (tai pelkkä vartalo) esiintyy myös etuliitteenä dun-, sanassa dungorthin; ks. Nan Dungorthin.
  • durgul "noituus" (HoMe V, s. 377, juuri ÑGOL). Kirjaimellinen merkitys on ennemminkin "pimeä tietämys/taikuus". Elementti dur "pimeä" ei esiinny muissa doriathin tunnetuissa muodoissa, mutta vrt. sindarin dûr "pimeä, synkkä", joka on johdettu kannasta DOƷ, (HoMe V, s. 354); sillä ei ole tällaista selitettä, mutta se liittyy nähtävästi yöhön. Osaa dur täytyy pitää johdettuna adjektiivista *doʒrâ, *dôrâ (-râ on usein tavattu adjektiivinen pääte). Jälkimmäinen elementti, -gul, on johdettu kannasta ÑGOL "viisas, viisaus, olla viisas" (HoMe V, s. 377). Vrt. sindarin morgul – doriathissa esiintyy myös mor(n)gul (ks. tätä) jolla on sama merkitys kuin sanalla durgul. Sindarin muodon morgul jälkimmäistä yhdysosaa kommentoidaan Silmarillionin elementtihakemistossa, hakusanan gûl kohdalla (perustuen ilmeisesti tekstiin joka on nyttemmin julkaistu HoMe XI, s. 383): "Sindarin sanan [gûl] merkitys synkkeni kun sitä jatkuvasti käytettiin yhdyssanassa 'musta tieto'." Sanan gûl varhainen esimuoto annetaan ilmeisesti HoMe XII, s. 360: ñgôlê, jossa on pidentynyt juurivokaali sekä pääte , millä johdettiin usein abstraktisubstantiiveja. – On todennäköistä, että molemmat elementit yhdyssanassa durgul olivat pitkävokaalisia itsenäisinä sanoina: *dûr, *gûl, missä vokaalit säilyttivät varhaisten muotojen *dôrâ, *ngôlê kvantiteetin (joskaan eivät kvaliteettia). Muodon *dûr vokaali lyhenee ilmeisesti koska sitä seuraa tässä yhdyssanassa konsonanttiyhtymä, kun taas muodon *gûl vokaali lyhenee koska sen tavu on painoton.
  • Eglador "Haltioiden maa", doriathinkielinen nimi Doriathille (HoMe V, s. 356, juuri ELED; myös HoMe V, s. 356, juuri GAT(H)). Koskien jälkimmäistä elementtiä ks. dor. Elementti egla- on samanmerkityksinen kuin quenyan Elda, jolla on myös läheisempi doriathin sukulaissana Eld (ks. tätä). Etymologies-kirjoituksessa Egla- ja Eld- on johdettu juuresta ÉLED- "tähtiväki", joka on selvästikin ymmärrettävä juuren EL "tähti" pidennykseksi (HoMe V, s. 356, vrt. s. 355). Tolkien hylkäsi vanhemman etymologian, joka johti juuren ELED takaisin juureen LED "mennä, matkata" (HoMe V, s. 368, vrt. s. 356); tämä olisi osoittanut Eldin-nimellä kutsutut (q. Eldar) niiksi haltioiksi jotka lähtivät Suurelle Marssille Cuiviéneniltä. Doriathin kielen sanan Eld oli luultavasti tarkoitus polveutua muodosta *eledâ, kun taas sana egla- oli tarkoitettu juontuvaksi muodosta *edelâ. Väli-e:n synkopeen jälkeen d ja l joutuivat kontaktiin, ja yhdistelmästä dl tuli doriathin kielessä gl. Koska loppuvokaalit eivät säily doriathin kielessä, muodosta *edelâ odottaisi seuraavan ko. ympäristössä *egl eikä egla. Kenties finaalinen -a säilyi yhdyssanassa Eglador, koska se ei ollut loppuvokaali, tai ehkä a on itse asiassa tässäkin doriathin kielen genetiivipääte: "Haltiain-maa". Vrt. Nauglamîr *"Kääpiönkääty", jonka Tolkien kertoi sisältävän genetiivin tunnuksen -a; vrt. myös Goldamir "Noldonkivi", Silmaril (doriathin kielessä "noldoa" merkitsevä sana on gold, ergo *"Noldon jalokivi" (HoMe V, s. 375, juuri NAUK; HoMe V, s. 377, juuri ÑGOLOD).

//Jatkuu//