Chrysophylax

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli kertoo J. R. R. Tolkienin teoksen Maamies ja lohikäärme maailmasta

Chrysophylax,[1] koko nimeltään Chrysophylax Dives eli Rikas[2] oli lohikäärme, jonka kanssa tarinan päähenkilö Giles ensin taisteli, mutta jonka hän lopulta kesytti.

Chrysophylax oli "ikivanhaa ja keisarillista sukuperää" ja se oli (nimensä mukaisesti) hyvin rikas; sen sanottiin myös olevan "ovela, utelias, ahne, vahvapanssarinen mutta ei kovin rohkea".[3] Kun maamies Gilesin mailla käynyt jättiläinen kehuskellut seudun vauraudella, Chrysophylax päätti lähteä sinne ryöstöretkelle "noin viikkoa ennen joulua" ankaran talven puutetta lieventääkseen.[4] Se teki runsaasti tuhoa edetessään, ja lampaiden, lehmien ja "parin kypsäikäisen ihmisen" lisäksi se tuli syöneeksi Oakleyn pastorin, joka oli yrittänyt kehottaa lohikäärmettä luopumaan pahoista tavoistaan.[5] Pastori oli tosin osoittautunut laihansitkeäksi.[6]

Jättiläisen karkottajana tunnetuksi tullut Giles lähetettiin taistelemaan lohikäärmettä vastaan, semminkin kun hän oli saanut kuningas Augustus Bonifaciukselta lahjaksi Caudimordax-miekan.[7] Kohtattuaan Gilesin Chrysophylax jutteli ensin huvikseen sen kanssa ja aikoi sitten syödä tämän suihinsa makoisana palana, sillä se ei ollut vuosikausiin "maistanut isoa lihavaa miestä".[8] Kävi kuitenkin niin, että Chrysophylax pelästyi Caudimordaxia, joka nähtävästi pystyi taistelemaan yksin lohikäärmettä vastaan.[9] Chrysophylax lähti pakoon, mutta päästyään Hamin kirkon luo se antoi periksi ja antautui Gilesille.[10] Se lupasi korvata tekemänsä vahingot, jos vain pääsisi kotiinsa hakemaan kultaa ja jalokiviä.[11] Luonteeltaan katala lohikäärme ei kuitenkaan aikonutkaan pitää lupaustaan palata Pyhän Hilariuksen ja Pyhän Felixin päivänä takaisin Hamiin.[12]

Chrysophylax sai kuitenkin uuden vihollisen itselleen, sillä kuningas Augustus Bonifacius tuli myös Hamiin odottamaan (turhaan) lohikäärmeen lupaamia rikkauksia.[13] Kuningas lähetti ritarinsa metsästämään Chrysophylaxia ja pakotti Gilesin miekkoineen mukaan.[14] Ritarit ja Giles kohtasivat Chrysophylaxin seudulla, jossa se "usein vaelteli tai minne se laskeutui päivittäisten lentoharjoitustensa jälkeen".[15] Chrysophylax hyökkäsi ulos luolastaan, pölläytti savua ritarien päälle ja surmasi useita ritareita saman tien. Loput pakenivat lukuun ottamatta Gilesiä, jonka hevonen ei jostakin syystä päässyt liikkeelle.[16]

Chrysophylaxin hyökkäys päättyi lyhyeen, kun se huomasi Caudimordaxin. Se ei taaskaan uskaltanut vastustaa miekkaa, vaan palasi Gilesin vahtimana luolalleen, otti mukaansa "kaksikymmentä naulaa kultaa ja hopeaa, arkulisen sormuksia ja kaulaketjuja ja muuta kaunista tavaraa".[17] Tämän jälkeen se kulki nöyrästi aarrettaan kantaen Gilesin mukana Hamiin asti. Matka kesti useita päiviä, ja yöt lohikäärme joutui viettämään neljään paaluun köytettynä.[18]

Kun kuningas yritti hakea aarteen itselleen Hamista, sillan alla piileskellyt Chrysophylax tuli esiin ja päästi ilmoille "hirmuisen höyrypilven" juotuaan siteä ennen "tynnyrikaupalla vettä" joesta.[19] Sitten Chrysophylax iski kyntensä kuninkaan hevoseen, ja niin päättyi Hamin sillan taistelu Gilesin (ja Chrysophylaxin) voittoon.[20]

Chrysophylax jäi vielä pitkäksi aikaa Hamiin, kunnes monien pyyntöjen jälkeen sai viimein Gilesiltä luvan palata kotiin. Se oli myös kasvanut lohikäärmeiden tapaan kaiken aikaa, ja sen ruokkiminen kävi kukkaron päälle.[21] Kaiken kaikkiaan Chrysophylaxin vankeus Hamissa kesti muutaman vuoden: lähtiessään paluumatkalle kohti kotiseutuaan se solmi Gilesin kanssa "molemminpuolisen hyökkäämättömyyssopimuksen". Päästyään viimein kotiinsa se joutui vielä hätistämään luolasta nuoren lohikäärmeen, joka oli assttunut sinne asumaan.[22]

Viitteet

  1. Nimi on latinalaisittain kirjoitettua kreikkaa: kreikan χρύσος [khry:sos] tarkoittaa 'kultaa' ja φύλαξ [fylaks] 'vartijaa'. Nimen merkitys on siis "kullanvartija".
  2. Maamies ja lohikäärme, s. 26, 44, 55 / ***. – Dives on latinaa ja tarkoittaa 'rikasta'.
  3. Maamies ja lohikäärme, s. 26 / ***.
  4. Maamies ja lohikäärme, s. 25-26 / ***.
  5. Maamies ja lohikäärme, s. 31 / ***.
  6. Maamies ja lohikäärme, s. 62-63 / ***.
  7. Maamies ja lohikäärme, s. 21-22, 34-35 / ***.
  8. Maamies ja lohikäärme, s. 63 / ***.
  9. Maamies ja lohikäärme, s. 44 / ***.
  10. Maamies ja lohikäärme, s. 45-46 / ***.
  11. Maamies ja lohikäärme, s. 47 / ***.
  12. Maamies ja lohikäärme, s. 48-49 / ***.
  13. Maamies ja lohikäärme, s. 52-54 / ***.
  14. Maamies ja lohikäärme, s. 54-55 / ***.
  15. Maamies ja lohikäärme, s. 59 / ***.
  16. Maamies ja lohikäärme, s. 60 / ***.
  17. Maamies ja lohikäärme, s. 64 / ***.
  18. Maamies ja lohikäärme, s. 67 / ***.
  19. Maamies ja lohikäärme, s. 73 / ***.
  20. Maamies ja lohikäärme, s. 74-75 / ***.
  21. Maamies ja lohikäärme, s. 79 / ***.
  22. Maamies ja lohikäärme, s. 80 / ***.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia