Calenardhon

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Calenardhon, "Vihreä maakunta" (engl. The Green Province) oli Rohanin alueen nimi, kun se vielä kuului maakuntana Gondorin alaisuuteen. Rohirrimin hallintaan alue luovutettiin 2510 ka.[1]

Calenardhonin ruohotasankoinen alue Valkoisten vuorten pohjoispuolella rajoittui lännessä Angrenjokeen, pohjoisessa Fangorniin ja idässä Anduiniin, Emyn Muilin läntisiin jyrkänteisiin sekä Glanhírjokeen (Mering) ja Onodlón (Entinoja) suistoon – etelässä rajan muodostivat luonnollisesti vuoret.[2]

Sumuvuorten ja Valkoiset Vuorten pohjoisulokkeen väliin jääneen Calenardhonin aukon (joka myöhemmin tunnettiin Rohanin aukkona) molemmin puolin rakensivat Maanpaon valtakuntien dúnedain jo varhaisina vuosinaan suojalinnoitukset Enedwaithin villi-ihmisiä vastaan; pohjoispuolelle Angrenostin kehän ja Orthancin tornin, etelään Aglarondin linnoituksen, ja niissä oli pysyvät varuskunnat.[3] Myöhemmin Narmacil I linnoitti kolmannen ajan vuoden 1250 paikkeilla Anduinin varren itäläisiä vastaan.[4] Myös Glanhír Calenardhonin ja Anórienin rajalla oli linnoitettu,[5] mutta tämä sisempi puolustuslinja rakennettiin ilmeisesti vasta käskynhaltijoiden ajalla, Calenardhonin väen jo käytyä vähiin. Sillä Suuren ruton myötä ja eritoten Valppaan rauhan aikana kolmannen vuosituhannen alulla Calenardhonin väki alkoi huveta;[6] kyvykkäimmät lähtivät itään puolustamaan Anduinin linnoituksia ja jäljelle jääneet sekoittuivat Angrenin yli soluttautuviin mustainmaalaisiin. Samaan aikaan käskynhaltijoiden huomio Angrenostin ja Aglarondin linnoituksista herpaantui, ja ne jäivät perinnöllisten linnanherrojen haltuun.[7]

Vuonna 2510 ka. Calenardhon jäi itäläisten, balchothin, ja Sumuvuorten örkkien yhteishyökkäyksen jalkoihin ja maakunnan pohjoisrajalla käytiin Celebrantin kentän taistelu, joka olisi saattanut johtaa Gondorin tuhoon ellei pohjoisesta olisi saapunut juuri ajoissa apuun éothéodin sotajoukko herransa Eorlin johdolla. He käänsivät taistelun kulun ja palkkioksi tästä viisas käskynhaltija Cirion päätti lahjoittaa heille asuttavakseen Calenardhonin, joka sodan jäljiltä oli käytännössä autio.[8] Näin Cirion takasi Gondorin länsi- ja pohjoisrajan puolustuksen tulevaisuudessakin, Eorl taas sai runsaslukuiselle kansalleen pohjoista Éothéodia suuremman ja lauhkeamman maan. Calenardhon vaihtoi omistajaa yksin Angrenostin linnaketta lukuunottamatta, sillä se jäi yhä Gondorin hallintaan.[9] Aglarond luovutettiin Eorlin väelle ja se sai uuden nimen Etelälinna (sittemmin Ämyrilinna).[10] Myös Calenardhon nimettiin uudelleen Rohaniksi (Rohirrim käytti alueesta nimeä Mark).[11]

Viitteet

  1. KTK 3.V, Taistelut Rautkymin Kahlaamolla, s. 507.
  2. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 417.
  3. KTK 3.V, Taistelut Rautkymin Kahlaamolla, s. 506-507.
  4. TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1078.
  5. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 411.
  6. TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1087.
  7. KTK 3.V, Taistelut Rautkymin Kahlaamolla.
  8. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 410-411, 413; TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1099-1100.
  9. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 417.
  10. KTK 3.V, Taistelut Rautkymin Kahlaamolla, s. 508.
  11. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 418; TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1100.