Brethilin metsä

Kontuwiki
Ohjattu sivulta Brethil
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Brethilin metsä (engl. Forest of Brethil) sijaitsi Doriathin rajoilla Teiglin- ja Sirion-jokien välissä. Sitä asuttaneet metsänihmiset olivat Halethin kansaa. Túrin Turambar asui Brethilissä elämänsä viimeisessä vaiheessa, aina lohikäärme Glaurungin hyökkäykseen saakka.

Metsän vaiheita

Kun haladin olivat joutuneet Morgothin örkkien hyökkäyksen kohteeksi Thargelionissa, Haleth johdatti kansansa jäänteet ensin Estoladiin ja myöhemmin vaarallista pohjoista tietä Sirionin länsipuolelle. Osa kansasta asettui Halethin johdolla Brethiliin, ja sinne sanotaan muidenkin kerääntyneen myöhempinä vaikeina aikoina. Kuningas Thingol piti aluetta Doriathiin kuuluvana, mutta Finrod Felagundin pyynnöstä hän salli Halethin kansan asettua sinne, kunhan nämä puolustaisivat Doriathin rajoja.[1]

Kun Túrin saapui Brethiliin, metsänihmiset olivat pieni, sodan harventama kansa, joka asui enimmäkseen Amon Obelin kukkulalla syvällä metsässä. Heidän paaluvarustuksen suojaaman asuinpaikkansa nimi oli Ephel Brandir kansan silloisen johtajan Brandirin mukaan.[2] Tarinassa The Wanderings of Húrin Ephel Brandirin korvaa uusi nimi Obel Halad.[3]

Brethilin haudat

Brethilin kohtalona oli olla useiden ensimmäisen ajan merkkihenkilöiden viimeinen leposija. Halethin hautakumpu sijaitsi korkealla paikalla Brethilin metsässä ja oli nimeltään Tûr Haretha, "Neidonhauta" (sindariksi Haudh-en-Arwen). Teiglinin ylityspaikan luona Brethilin rajoilla kuoli Orodrethin tytär Finduilas, ja kuolinpaikalle kohotettiin hänen hautansa, Haudh-en-Elleth. Myöhemmin Túrin ja Niënor surmasivat kumpikin itsensä ylityspaikan lähellä, Cabed-en-Arasissa. Tuolle paikalle pystytettiin heidän muistokseen Kovaonnisten kivi, jonka vierelle haudattiin aikanaan myös Morwen Eledhwen. Brethililäinen Glirhuin ennusti laulussaan, ettei Morgoth koskaan voisi turmella Kovaonnisten kiveä, ja tämän sanotaan toteutuneenkin ja seudun säilyneen myöhemmille ajoille Tol Morwenin saarena. Se oli Vihan sodan jälkeen ainoa osa Brethilistä, joka ei vajonnut mereen.[4]

Nimestä

Tolkien kirjoitti 1930-luvulla "Etymologioissa", että Brethilin metsän noldorinkielinen nimi oli Brethiliand, -ian, sanasta brethil 'pyökki'.[5] Toisen version mukaan 'pyökki' oli brethel, monikko brethil.[6] Tarun Sormusten herrasta ilmestymisen jälkeen kirjoitetuissa teksteissä sindarin brethil on kuitenkin käännetty '(raudus)koivuksi'.[7] Myös Christopher Tolkien toteaa Silmarillionin liitteessä, että "brethil merkinnee 'koivu'" (engl. "brethil   probably means 'silver birch'").[8] Sanan brethil monikko olisi sama kuin yksikkö.[9] Koska Tolkien antoi nimelle Nimbrethil monikollisen käännöksen 'Silver birches', ja koska hän aikaisemmin ainakin tilapäisesti suunnitteli, että Brethilin metsän nimessä oli sanan brethel monikko, myös sindarin Brethil on ehkä syytä tulkita monikoksi '(raudus)koivut'.[lähde?]

Viitteet

  1. Silm. 17, Ihmisten tulo länteen, s. 176–177, 180–182 / ***.
  2. KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 151–152.
  3. HoME XI, s. 258, 263, 300–301 [viite 17].
  4. Silm. 17, Ihmisten tulo länteen, s. 182 / ***; Silm. 22, Doriathin tuho, s. 289–290 / ***; KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 153, 155, 200–201.
  5. Etymologies s.v. BERÉTH- (HoME V, s. 352.
  6. Etymologies s.v. NEL- (HoME V, s. 376).
  7. Vrt. Fimbrethil, Nimbrethil.
  8. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 432 / ***.
  9. Ks. Helge Fauskanger, Sindar - jalo kieli: Substantiivi: Sindarin monikkosäännöt: Vokaali I.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia