Bilbon jäähyväispuhe
Bilbon jäähyväispuhe[1] on kuuluisa puhe, jonka Repunpään isäntä Bilbo Reppuli piti 111-vuotispäivänsä (ja perijänsä Frodo Reppulin 33-vuotispäivän) kunniaksi pitämässään juhlassa[2] 22. syyskuuta 1401 kl. (3001 ka.[3]) Juhlakentällä Repunpään edustalla.
Puhetta oli kuulemassa 144 erityisille juhlapäivällisille kentälle pystytettyyn telttaan kutsuttua hobittia (sekä Gandalf).[4] Päivällisen jälkeen Bilbo nousi seisomaan ja kiinnitti kylläisten vieraitten (jotka olivat päässeet "kolojen tilkitsemiseksi" kutsuttuun tyytyväiseen tilaan) huomion nousemalla seisomaan ja aloittamalla: "Rakkaat ystäväni!" Vieraat eivät kuitenkaan kuunnelleet, vaan huusivat "Kuulkaa! Kuulkaa!" eivätkä lainkaan kuunnelleet. Niinpä Bilbo nousi seisomaan tuolille valaistun Juhlapuun alle "toinen käsi ilmassa ja toinen housuntaskussa".[5]
Hän aloitti varsinaisen puheen puhuttelemalla juhlaan saapuneita sukuja[6] ja toteamalla täyttävänsä 111 vuotta. Ytimekäs alku kirvoitti äänekkäät onnentoivotukset yleisöstä.[7]
Sitten Bilbo ilmaisi toivovansa, että vieraat viihtyivät yhtä hyvin kuin hän: tähänkin vastattiin hirmuisella metelillä – kyllä (ja ei) -huutoihin yhtyi monenlaisten soittopelien ääniä ja eräät nuoremmista vieraista[8] alkoivat tanssia pöydällä.
Bilbo lopetti metelin lyhyeen sieppaamalla eräältä lapselta torven ja töräyttämällä sitä kolmasti kovaan ääneen. Hän sai aikaan hiljaisuuden huutamalla: "En pidättele teitä pitkään", (hurrauksia) "olen kutsunut teidät yhteen eräästä SYYSTÄ."[7]
Lähestulkoon hiljentyneet hobitit saivat kuulla Bilbon luettelevan kolme syytä juhlaan: ensiksi kertoakseen että hän piti heistä valtavasti – tosin hän totesi myös, ettei tuntenut puoliakaan näistä niin hyvin kuin pitäisi eikä pitänyt puolistakaan niin paljon kuin nämä ansaitsivat. Lause oli niin vaikeaselkoinen ja kohteliaisuudeksi epämääräinen, että vain hajanaiset taputukset tervehtivät sitä.[9]
Toisena syynä Bilbo mainitsi syntymäpäivänsä (eläköönhuutoja), ja itse asiassa myös täysi-ikäisyyden saavuttavan Frodon syntymäpäivän. Tässä yhteydessä Bilbo mainitsi myös, että Frodo alkoi nyt hallita perintöään. Etenkin Säkinheimo-Reppuleita viimeinen tieto hämmensi.[10]
Seuraavaksi hobitit saivat kuulla jotakin peräti naurettavaa ja suorastaan rahvaanomaista: Bilbo sanoi valinneensa vieraiden lukumäärän (144) hänen ja Frodon yhteisten ikävuosien mukaan, mikä ei sinänsä ollut tyrmistyttävää, mutta hänen lisäyksensä, "yksi krossi jos sallitte minun käyttää tätä ilmausta" sai monet vieraat tuumimaan, että heidät oli "kutsuttu vain täytteeksi jotta vaadittu määrä saataisiin kokoon, ikään kuin kauppatavarat."[10]
Bilbo eksyi yhä kauemmas sivupoluille toteamalla, että oli myös hänen Esgarothiin saapumisensa (vuonna 1341 kl. = 2941 ka.[11]) vuosipäivä.3 Silloin, 51-vuotiaana, hän ei kertomansa mukaan itsekään muistanut syntymäpäiväänsä, mutta sai kuitenkin osallistua juhliin - tosin niin kauheassa nuhassa, ettei pystynyt sanomaan muuta kuin "giidogsia baljod". Mutta nyt hän halusi toistaa kiitokset kunnolla ja totesi: "Kiitoksia paljon siitä että saavuitte pieneen juhlaani."[12]
Kiitokset eivät lämmittäneet yleisöä, joka pelkäsi kohta joutuvansa kuuntelemaan laulua tai jopa runoa. Mutta Bilbo ei ryhtynyt laulamaan, vaan piti pienen tauon ja lopetti puheensa kertomalla kolmannen syyn niin dramaattisella tavalla, että siitä ei riittänyt koko Konnulle puhumisen aihetta ainoastaan yhdeksäksi tai yhdeksäksikymmeneksiyhdeksäksi päiväksi (niin kuin Gandalf myöhemmin arveli),[13] vaan vuodeksi ja päiväksi ja senkin jälkeen tapaus säilyi hobittien muistoissa niin, että se muuttui hobittilasten iltasaduksi, jossa Hullu Reppuli "katosi ryminän ja leimauksen saattelemana ja palasi kulta- ja jalokivireppujen kanssa" - hänestä tuli jopa tarujen lempihahmo, joka "eli pitkään sen jälkeen, kun kaikki todelliset tapahtumat olivat vaipuneet unhoon."[14]
Mitä oikeastaan tapahtui? Hobitit näkivät vain Bilbon, joka sanoi: "Kolmanneksi ja lopuksi haluan tehdä ILMOITUKSEN! Minun on valittaen ilmoitettava – vaikka kuten sanoin yksitoistakymmentäyksi vuotta on aivan liian lyhyt aika teidän kanssanne – tämä on LOPPU. Minä lähden. Minä menen NYT. HYVÄSTI!" – ja sitten hän astui maahan ja katosi sokaisevan valon leimahtaessa.[12]
Ensihämmennyksen jälkeen järkyttyneet vieraat alkoivat pian puhua yhteen ääneen ja puida tapahtumaa (ruoan ja juoman avustuksella),[15] mutta Bilboa he eivät enää koskaan nähneet, sillä tämä oli astuessaan maahan sujauttanut Sormuksen sormeensa ja muuttunut näkymättömäksi. Leimahdus oli Gandalfin lisäystä, sillä hän halusi antaa hobiteille mahdollisuuden selittää Bilbon katoamisen omilla tempuillaan. Gandalf ei missään nimessä halunnut kiinnittää kenenkään huomiota Sormukseen.[16]
Puheen jälkeen Bilbo käveli näkymättömänä kololleen,[17] jätti (Gandalfin painostuksen ansiosta) Sormuksen sinne,[18] pakkasi tavaransa ja pujahti kolmen kääpiön mukana tiehensä[19] – kohti Rivendelliä, kuten hän myöhemmin kertoi Frodolle.[20]
Viitteet
- ↑ Varsinaisen puheen teksti: TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. 52-54 / 38-39 / 47-49 / 56-59 / 41-42 / 29-31
- ↑ Katso artikkeli Bilbon jäähyväisjuhla.
- ↑ TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. *** / 36 / *** / *** / 38 / 28; TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / 940 / *** / *** / 1128 / 928 (annaali 3001 ka.).
- ↑ TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. *** / 37 / *** / *** / 40 / 29.
- ↑ TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. *** / 38 / *** / *** / 41 / 29.
- ↑ Bilbon mainitsemat suvut olivat Reppulit, Boffinit, Tukit, Rankkibukit, Tonkelit, Pönkelit, Onkaloiset, Piiparit, Bolgerit, Piukkapaulat, Hyväkkäät, Mäyrämajat, Jalojalkat (tai "Jalojalat", kuten eräs iäkäs Jalojalka-sukuinen hobitti korjasi) ja Säkinheimo-Reppulit.
- ↑ 7,0 7,1 TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. *** / 38 / *** / *** / 41 / 30.
- ↑ Herra Everard Tuk ja neiti Melilot Rankkibuk.
- ↑ TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. *** / 38-39 / *** / *** / 41-42 / 30.
- ↑ 10,0 10,1 TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. *** / 39 / *** / *** / 42 / 30.
- ↑ TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / 939 / *** / *** / 1127 / 927 (annaali 2941 ka.); Hobitti X, Lämmin vastaanotto.
- ↑ 12,0 12,1 TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. *** / 39 / *** / *** / 42 / 31.
- ↑ TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. *** / 41 / *** / *** / 44 / 32.
- ↑ TSH I/1.2., Menneisyyden varjo, s. *** / 49 / *** / *** / 54 / 40.
- ↑ TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. *** / 39 / *** / *** / 42-43 / 31.
- ↑ TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. *** / 40 / *** / *** / 43 / 31-32.
- ↑ TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. *** / 40 / *** / *** / 43 / 32.
- ↑ TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. *** / 41-43 / *** / *** / 43-47 / 32-35.
- ↑ TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. *** / 43-44 / *** / *** / 47-48 / 35.
- ↑ TSH I/2.1., Kohtaamisia, s. *** / 206-207 / *** / *** / 243 / 197.
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
