Beorningit
Beorningit (engl. Beornings) olivat Anduinin yläjuoksun laaksojen ihmisiä, joista parhaiten tunnetaan Beorn, nahanvaihtaja, joka osasi muuttua karhuksi. Beorn oli ilmeisesti kotoisin Sumuvuorilta;[1] kansan kokonaisuudessaan tiedetään olleen alkuperältään pohjalaisia, sukua rohirrimille ja Laakson bardilaisille.[2] Heidän joukossaan saattoi vielä kolmannen ajan lopussa tavata rohanilaisten kaltaisia "pitkiä ja vaaleita ihmisiä".[3]
Beorn asui eläintensä kanssa talossa Kivikallion lähellä ja piti vieraanaan Gandalfia sekä Thorin Tammikilven seuruetta näiden matkalla kohti Ereboria,[4] mutta Hobitissa ei puhuta paljon beorninkien kansasta. Sen verran kuitenkin mainitaan, että Beornin luokse saapui laajalta ihmisiä viettämään juleajan juhlaa (vuosien 2941-2942 ka. vaihteessa) Beornin kutsusta.[5] Lisäksi kerrotaan, että Beornista tuli "myöhemmin suuri päällikkö noilla seuduilla ja hän hallitsi laajaa aluetta vuorten ja metsän välillä".[5] Hänen muodonmuuttajakykynsä säilyi useiden sukupolvien ajan hänen jälkeläisissään,[5] mutta ei tiedetä tarkasti, oliko kyky yleinen koko kansan keskuudessa. Tosin tiedetään, että Gandalfin johtaman joukon yöpyessä Beornin luona Beorn kävi karhun muodossa tapaamassa muita karhuja – nämä saattoivat olla myös toisia hänen kansansa nahanvaihtajia.[6]
Beornin jälkeen beorninkeja hallitsi hänen poikansa Grimbeorn Vanha, joka vuonna 3018 ka. oli "monen vankan miehen päällikkö"; heidän alueensa ulottui Sumuvuorilta Synkmetsän rajoille: he pitivät auki Ylä-Solaa ja Kivikallion kahlaamoa, mutta perivät korkeita tulleja (eivätkä pitäneet kääpiöistä).[7]
Sormuksen sota ulottui myös beorninkien maahan: Frodo Reppuli näki Amon Heniltä, että beorninkien maa "oli liekeissä".[8] Sodan jälkeen vuoden 3019 ka. keväällä Synkmetsän alueet jaettiin kolmeen osaan: Thranduil sai pohjoisosan Emyn Duirille saakka, Celeborn Metsän kapeikon eteläpuolisen osan, mutta väliin jäävät alueet kuuluivat beorningeille ja metsänihmisille.[9]
Beorningit valmistivat hunajakakkuja, ja heidät tunnettiin erinomaisina leipureina, kuten kääpiö Gimli kertoo.[10]
Beorninkien kieli oli muiden pohjalaiskansojen kielien tapaan sukua adûnaicille, ja muistutti westronia.[11]
Viitteet
- ↑ Hobitti VII, Kummallinen koti, s. *** / *** / *** / 130-131 / ***.
- ↑ TSH, liite A II, "Eorlin huone", s. *** / *** / *** / *** / 1099 / ***.
- ↑ TSH II/3.2., Rohanin ratsastajat, s. *** / *** / *** / *** / 447 / ***.
- ↑ Hobitti VII, Kummallinen koti, s. *** / *** / *** / 128-152 / ***.
- ↑ 5,0 5,1 5,2 Hobitti XVIII, Paluumatka, s. *** / *** / *** / 317 / ***.
- ↑ Hobitti VII, Kummallinen koti, s. *** / *** / *** / 145 / ***.
- ↑ TSH I/2.1., Kohtaamisia, s. *** / *** / *** / *** / 241 / 195 (kääpiö Glóinin Frodo Reppulille Rivendellissä lokakuussa 3018 ka. antama tieto).
- ↑ TSH I/2.10., Saattue hajoaa, s. *** / *** / *** / *** / 417 / ***.
- ↑ TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1133 / ***.
- ↑ TSH I/2.8., Jäähyväiset Lórienille, s. *** / *** / *** / *** / 386 / ***.
- ↑ TSH, liite F I, "Kolmannen ajan kielet ja kansat", s. *** / *** / *** / *** / 1167 / ***.
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
