Barahirin sormus

Kohteesta Kontuwiki
Finrod vannoo ystävyydenvalan Barahirille ja antaa tälle sormuksensa. Kuva © Anke Eißmann.

Barahirin sormus (engl. Ring of Barahir), joka kolmannella ajalla tunnettiin myös nimellä Isildurin huoneen sormus[1] (engl. ring of the House of Isildur), oli alun perin Finarfinin ja hänen huoneensa tunnus, ja Keski-Maassa sitä kantoi Finrod Felagund – tästä myös nimi Felagundin sormus[2] (engl. Ring of Felagund). Sormus oli "tehty kahden käärmeen muotoon, ja käärmeiden silminä oli smaragdit ja niiden päät kohtasivat kultakukkaisen kruunun alla, jota toinen piti ylhäällä ja toinen ikään kuin yritti anastaa". Smaragdit olivat noldorin Valinorissa valmistamia jalokiviä.[3]

Finrod antoi sormuksen Barahirille Bëorin huoneen herralle, kun tämä oli pelastanut Finrodin hengen Dagor Bragollachissa, merkiksi ystävyydenvalastaan Barahirille ja lupauksesta "tulla hänen ja kaiken hänen sukunsa avuksi hädässä".[4]

Kun Barahir surmattiin Taur-nu-Fuinissa, örkit leikkasivat irti hänen kätensä, jossa sormus oli, ja aikoivat viedä sen Sauronille todisteeksi tehtävänsä täyttämisestä, mutta Barahirin poika Beren hyökkäsi örkkien leiriin, surmasi kättä esittelevän örkkipäällikön ja otti käden sormuksineen itselleen.[5]

Myöhemmin Beren näytti sormuksen Thingolille osoitukseksi sukuperästään, ja näin välttyi tulemasta teloitetuksi.[3] Lähdettyään hakeman Silmarilia Morgothin rautakruunusta Beren meni ensin Nargothrondiin. Lähestyessään vartioitua kaupunkia hän piti korkealla sormusta ja välttyi tulemasta surmatuksi: Felagundin metsästäjät veivät hänet valtiaansa eteen.[6]

Finrod lunasti Barahirille antamansa lupauksen ja lähti auttamaan Bereniä Silmarilin haussa, mutta hän kuoli Sauronin tyrmässä Tol-in-Gaurhothilla puolustaessaan Bereniä ihmissusilta.[7]

Toisella ajalla sormus kuului Númenorin kuninkaiden perintökalleuksiin, kunnes neljäs kuningas Tar-Elendil (k. 751 ta.) antoi sen tyttärelleen Silmarienille. Näin sormus siirtyi Andúnien ruhtinaille ja viimein Elendil vei sen mukanaan Keski-Maahan paetessaan Númenorin tuhosta.[8]

Kolmannella ajalla sormus periytyi Elendililtä Pohjois-Valtakunnan hallitsijoille. Arthedainin viimeinen kuningas Arvedui antoi sen lossothin päällikölle vuonna 1975 ka. kiitokseksi avusta ja turvapaikasta sen jälkeen kun hän oli hävinnyt Noitakuninkaalle Pohjan ylängöllä ja joutunut pakenemaan pohjoiseen.[9]

Arvedui menehtyi haaksirikossa, mutta dúnedain lunastivat sormuksen myöhemmin takaisin ja sitä säilytettiin Rivendellissä yhdessä muiden Elendilin huoneen perintökalleuksien (Narsilin kappaleet, Elendilin tähti ja Annúminasin valtikka) kanssa.[10]

Kun Aragorn täytti kaksikymmentä vuotta, Elrond kertoi hänelle hänen oikean nimensä ja sukunsa, ja luovutti hänelle suvun perintökalleudet. "Tässä on Barahirin sormus", sanoi Elrond sormusta luovuttaessaan, "kaukaisen sukulaisuutemme merkki".[11] Mutta Aragorn antoi sormuksen Arwenille kihlatessaan hänet vuonna 2980 ka.[12] Arwen varmaankin piti sormusta koko loppuelämänsä ajan, mutta ei tiedetä mitä sille tapahtui hänen kuolemansa (121 na.) jälkeen – jättikö hän sormuksen lapsilleen vai veikö mukanaan hautaansa Lothlórienin Cerin Amrothiin?[13]

Viitteet