Aulë ja Yavanna (Silmarillion)
Sisältö
- Esiö
- Sisällys
- Kuvat
- Esipuhe
- Toisen laitoksen esipuhe
- J. R. R. Tolkienin kirjeestä
- Ainulindalë
- Valaquenta
- Quenta Silmarillion
- 1. Aikojen alku
- 2. Aulë ja Yavanna
- 3. Haltioiden tulo ja Melkorin vangitseminen
- 4. Thingol ja Melian
- 5. Eldamar ja eldaliën ruhtinaat
- 6. Fëanor ja Melkorin vapautuminen
- 7. Silmarilit ja noldorin napina
- 8. Valinorin pimeneminen
- 9. Noldorin pako
- 10. Sindar
- 11. Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen
- 12. Ihmiset
- 13. Noldorin paluu
- 14. Beleriandista ja sen valtakunnista
- 15. Noldor Beleriandissa
- 16. Maeglin
- 17. Ihmisten tulo länteen
- 18. Beleriandin häviö ja Fingolfinin tuho
- 19. Beren ja Lúthien
- 20. Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad
- 21. Túrin Turambar
- 22. Doriathin tuho
- 23. Tuor ja Gondolinin tuho
- 24. Eärendilin matka ja Vihan sota
- Akallabêth
- Mahtisormukset ja kolmas aika
- Liitteet
Aulë ja Yavanna (engl. Of Aulë and Yavanna) on Silmarillionin osan Quenta Silmarillion toinen luku.[1]
Sisällysluettelo
Luvun tapahtumat
Aulë, valarin seppä, tekee kääpiöt, koska hän ei jaksa odottaa haltioiden heräämistä, ja haluaa itselleen oppilaita. Tässä hän kuitenkin ylittää omat kykynsä ja toimii Ilúvatarin tahdon vastaisesti, sillä vain Ilúvatar saattaa antaa itsenäisen elämän olennoille.
Ilúvatar kuitenkin antaa anteeksi Aulëlle ja suo kääpiöille oman tahdon, mutta hän käskee Aulën laskea nämä nukkumaan, kunnes haltiat olivat heränneet.
Kun Aulë kertoo puolisolleen Yavannalle kääpiöistä, tämä huolestuu kasvien puolesta ja menee puhuttelemaan Manwëa, joka tutkii Yavannan kanssa Suurta soittoa: sen sävelistä he löytävät Puiden paimenet, jotka tulisivat maailmaan yhdessä Ilúvatarin lasten kanssa.
Lukuun liittyvä kuvitus
- "Aulë valmistautuu tuhoamaan lapsensa" (Ted Nasmithin kuva Silmarillionin vuoden 2018 kuvitetussa laitoksessa).[2]
Tekstin lähteet
Tällä luvulla ei ole suoraa vastinetta Quenta Silmarillionin käsikirjoituksissa, vaan se on koostettu yhdistämällä kaksi eri tekstiä. Luvun alkuosa, joka päättyy sanoihin "ja jonka asunnot olivat Khazad-dûmissa",[3] oli sijoitettu luvuksi XIII ("Concerning the Dwarves") Quenta Silmarillionin viimeisessä puhtaaksi kirjoitetussa tekstissä, LQ 2:ssa.[4] Viimeistä kappaletta lukuun ottamatta teksti on alkujaan peräisin käsikirjoituksesta Of Aulë and the Dwarves.
Luvun loppuosa, joka alkaa sanoilla "Kun Aulë ahkeroi ja teki kääpiöitä", on peräisin toisesta myöhäisestä kirjoituksesta, Of the Ents and the Eagles, jota Tolkien ei ollut sijoittanut osaksi Quenta Silmarillionia.[5]
Viitteet
- ↑ Silm. 2, Aulë ja Yavanna, s. 47-52 / 31-35.
- ↑ Silm. 2, Aulë ja Yavanna, s. – / 38. – Nasmith on julkaissut kuvan myös internet-sivuillaan. Kuva on tekijän luvalla myös tähän artikkeliin liitettynä.
- ↑ Silm. 2, Aulë ja Yavanna, s. 49 / 32.
- ↑ HoMe XI, s. 210-214.
- ↑ HoMe XI, s. 340.
Aiheesta muualla
- Keskustelu Silmarillion - 2. Aulë ja Yavanna (Vihreän Lohikäärmeen Lukutupa, alk. 4.6.2018).
