Arktin kieli

Kohteesta Kontuwiki

Tämä artikkeli kertoo J. R. R. Tolkienin teoksen Kirjeitä Joulupukilta maailmasta

Arktin kieli (engl. Arctic [arktik]) on eräässä J. R. R. Tolkienin lapsilleen kirjoittamassa Joulupukin kirjeessä esiintyvä kieli. Helge Fauskangerin mukaan arktin kielen "katsotaan yleisesti olevan oikeastaan eräänlaista q(u)enyaa, jonka Tolkien lainasi puolihuolimattomasti paljon kehittyneemmästä mytologiastaan".[1] Anthony Appleyard kirjoitti 1990-luvun alussa, että ainoassa tämän kielen näytteessä "on quenyan piirteitä – – mutta yksityiskohtainen analyysi paljastaa myös monia eroja – – Voi hyvin olla, että arkti on hyvää quenyaa siltä tosimaailman ajalta, jolloin [Kirjeitä Joulupukilta] on kirjoitettu".[2] Carl Hostetterin mukaan "arktinkielisen lauseen jokainen sana on joko 'tunnetun' quenyan mukainen tai ainakaan mitään ristiriitaa ei ole osoitettavissa".[3]

Korpus (yksi lause)

Teoksessa Kirjeitä Joulupukilta Napakontio (eli Karhu) kertoo marraskuussa 1929 J. R. R. Tolkienin lapsille kirjoittamassaan kirjeessä, että "memme puhu täälä englantia vaan arktia (jota te ette osaa)." Hän päättää kirjeensä arktinkieliseen toivotukseen Mára mesta an ni véla tye ento, ya rato nea 'Näkemiin kunnes taas tavataan toivottavasti pian'.[4]

Kirjaimisto

Arktin kieltä tiettävästi kirjoitettiin omilla aakkosillaan, jotka myös Joulupukin sihteeri Ilbereth tunsi.[5]

Arkti ja quenya

Lauseen kääntäminen on parasta aloittaa kirjeen alkutekstistä:

This is sum arktik langwidge wich means "Good by till I see you next and I hope it will be soon."[6]

  • mára q. 'hyvä' (Etymologies s.v. MAG-, HoMe V, s. 371)
  • mesta (ei tunneta muista lähteistä, Helge K. Fauskangerin [Quettaparma Quenyallo [= QQllo] s.v. mesta] mukaan noun ?"journey" [= 'matka'] – mutta kuuluuko kysymysmerkki sanaan noun vai sanaan "journey"? – koska mára on kiistatta käännettävä 'hyvä', mesta ei voine olla suoraan toivotuksen goodbye jälkiosa bye, sillä goodbye on muiden toivotusten [good day jne.] vaikutuksesta muodostunut toivotuksesta god be with you > godbwye, eikä be with you = 'mesta' vaikuta mahdolliselta).
  • an q. 'jhk, kohti' (Etymologies s.v. NĀ-, HoMe V, s. 374), englanninnoksen till 'kunnes' on merkitykseltään sen verran lähellä, että voimme otaksua arktissa quenyasta poikkeavan merkityksen an = 'kunnes'. Quenyassa 'kunnes' on yleensä tenna, myös mennai
  • ni q. #'minä' (dat. nin esiintyy Namárië-runossa, r. 8: Sí man i yulma nin enquantuva)
  • véla (ei tunneta muista lähteistä; Fauskangerin mukaan [QQllo s.v. véla] "see" [= 'nähdä'] verbivartalon #vel- preesens/kontinuatiivi?)
  • tye 'sinä (objektina)' (ks. HoMe V, s. 61: Atarinya tye-meláne 'My father, I love thee' [= 'Isäni, rakastan sinua'])
  • ento (ei tunneta muista lähteistä; Fauskangerin mukaan [QQllo s.v. ento] "next" [= 'seuraava'] – sama kuin englanninnoksessa)
  • ya 'joka, mikä' (ks. VT 43,28. 34; VT 47,21. Ave Maria -rukouksessa sí ar lúmesse ya firuvamme 'nyt ja kuolemamme hetkellä', sananm. 'nyt ja hetkellä, jolloin kuolemme' (jolloin engl. lähinnä = which)
  • rato (ei tunneta muista lähteistä; Fauskangerin mukaan [QQllo s.v. rato] "soon" [= 'pian'] – sama kuin englanninnoksessa)
  • nea (ei tunneta muista lähteistä, mutta Fauskangerin mukaan [QQllo s.v. nea] optatiivi verbistä na- "olla"? (nëa = TSH-tyylisen quenyan nai?). Fauskanger kääntää lauseen ya rato nëa *"which soon may (it) be" [= 'joka pian olkoon'] = *"which I hope will be soon" [= 'jonka toivon olevan pian'] – mutta voisiko nea olla peräisin vartalosta NDEW- 'seurata, tulla jäljessä' (Etymologies, HoMe V, s. 375)? Voisimme olettaa kyseessä olevan verbin *ne- 'seurata, tapahtua myöhemmin?' a-suffiksilla muodostetun imperatiivin *nea 'seuratkoon (se hetki)' – vrt. ela 'katso!, ëa 'olkoon!'

Kirjeessä annetun käännöksen ja quenyan pohjalta lause voidaan suomentaa: "Hyvää matkaa (?) kunnes minä näen sinut seuraavan [kerran]; mikä [hetki] pian tulkoon!"

Mára mesta?

Käännöksen suurin epävarmuus on sanan mesta 'matka'? tulkitseminen. Voisiko sen kääntää myös health 'terveys' tai luck 'onni'? Ja voisiko sanan mára ajatella olevan adverbi arktin kielessä, jolloin mesta voisi olla jopa imperatiivi: mára mesta esim. *'hyvin sujukoon (elämäsi)'? Mutta näin pienen aineiston kyseessä ollen avoimeksi jäävien kysymysten heittäminen on vaarallisen helppoa.

Viitteet

  1. Helge K. Fauskanger: TolkLang-listan viesti 32.14 (1), 1998.
  2. [Anthony Appleyard]: TolkLang-listan viesti 3.40, 1992.
  3. Carl Hostetter: TolkLang-listan viesti 3.46, 1992.
  4. J. R. R. Tolkien, Kirjeitä JoulupukiltaJoulupukin kirje 1929, s. 30-31 / 58.
  5. J. R. R. Tolkien, Kirjeitä JoulupukiltaJoulupukin kirje 1937, s. 84 / 157.
  6. J. R. R. Tolkien, Kirjeitä JoulupukiltaJoulupukin kirje 1929, s. 31 / 58.

Aiheesta muualla