Anfauglir

Kohteesta Kontuwiki

Anfauglir, "Janoleuka" (engl. Jaws of Thirst), on toinen Angbandin suuren suden Carcharothin nimistä esiajoista kertovissa tarinoissa. Nimen se sai epäilemättä nielaistuaan Berenin pitämän Silmarilin ja hyökättyään kiven aiheuttamasta tuskasta hulluna Beleriandiin.[1]

Kun Thingolin lähettämät metsästäjät löysivät Carcharothin, se oli Esgalduinin putouksen juurella ja "joi vettä jatkuvaan janoonsa ja ulisi".[2]

Nimestä

Sindarinkielisen nimen Anfauglir alkuosa an- on tässä yhteydessä nähtävästi lähinnä prepositio, joka vahvistaa sitä seuraavan adjektiivin merkitystä;[3] tässä tuo adjektiivi on faug 'janoinen',[4] jota seuraa vielä lir 'rivi' (hampaita?).[5] Toisin sanoen nimen tarkka käännös olisi "hyvin janoinen (hammas)rivi".

Viitteet

  1. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 224 / 178; Silm., Hakemisto, s. 392 / 330 (s.v. Anfauglir).
  2. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 231 / 184.
  3. David Salo, A Gateway to Sindarin, 2004, s. 140-141.
  4. Etymologies s.v. PHAU- (HoMe V, s. 381). Vrt. Anfauglith.
  5. Etymologies s.v. LIR2- (HoMe V, s. 369), vrt. David Salo, A Gateway to Sindarin, s. 340-341.