Andrast

Kohteesta Kontuwiki

Andrast, "Pitkäniemi"[1] (engl. Long Cape), toiselta nimeltään Ras Morthil,[2] oli vuoristoinen niemi Rautkymin ja Lefnuin välillä. Nimi ei esiinny Tarun Sormusten herrasta tekstissä; teoksen liitteenä olevaan Keski-Maan yleiskarttaan Tolkien liitti sen vasta Pauline Baynesin piirtämään versioon vuonna 1969.[3]

Andrast oli nimellisesti osa Gondoria, mutta se ei ollut númenorilaisten asuttama. Kolmannen ajan lopussa uskottiin, että aluetta asuttivat yhä drúedain.[4]

Nimestä

Sindarinkielisen nimen osat ovat and 'pitkä',[5] ja rast, joka tarkoittanee joko 'niemeä' (vrt. ras[6] 'sarvi, niemi', myös nimessä Ras Morthil) tai 'rantaa' (vrt. nimet Nevrast "Tämänpuoleinen ranta", Haerast "Kaukaranta".[7]).

Nimen kehityksestä

Nimen aikaisempi muoto on Angast, joka esiintyy esseessä "Gondorin joet ja kokkovaarat"; Christopher Tolkien lainasi esseen tekstiä Keskeneräisten tarujen kirjassa mutta muutti nimen myöhempään muotoon Andrast.[8]

Viitteet

  1. KTK, Sanasto (1986) / Hakemisto (2021), s. 569 / 477 (s.v. *Andrast); kirjoitusasu vuoden 1986 laitoksessa: "Pitkä Niemi". Ks. myös KKM 3.XXII, Gondorin joet ja kokkovaarat, s. 443, 450.
  2. KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 240 / 207, KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 294 / 248 (viite 6).
  3. Ks. RC, s. lxiv; KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. / 303 (alaviite). – Nimi puuttuu suomennetun Tarun Sormusten herrasta ensimmäisen laitoksen kartasta. Muiden laitosten (sekä Keskeneräisten tarujen kirjan) liitteinä oleviin karttoihin niemen kohdalle on merkitty "Andrast (Ras Morthil)".
  4. KTK 4.I, Drúedain, s. *** / 423 (alaviite); KTK 4.I, Drúedain, s. 524, 525 / 439; KTK 4.I, Drúedain, s. 528 / 442-443 (viite 13).
  5. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 430 / 374 (s.v. an(d)).
  6. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 439 / 383 (s.v. ras).
  7. Silm., Hakemisto, s. 417-418 / 359 (s.v. Nevrast).
  8. Ks. Vinyar Tengwar 42, 2001, s. 8-9; KKM 3.XXII, Gondorin joet ja kokkovaarat, s. 443, 449-450.